Pelastusviranomaiset joutuvat vuosittain sammuttamaan useita kymmeniä käsistä karanneita kulotuspaloja. Yksistään jo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella viime viikonvaihteessa kulotukset aiheuttivat useita hälytyksiä.
"Kulotusten ja risujen polton kannalta kiivain aika on juuri huhti-toukokuun välinen aika. Sen jälkeen kulotuspalot muuttuvat maasto- ja metsäpaloiksi", riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö Jokilaaksojen pelastuslaitokselta sanoo.
Kulotuspaloissa selvitään usein säikähdyksellä ja palaneella maalla, mutta joskus tuli leviää rakennuksiin.
"Viime kesältä muistan sellaisen tilanteen, jossa kulotus uhkasi levitä ja polttaa Pyhäjoen kirkon", Lepistö sanoo.
Lepistö muistaa myös tapauksen, jossa pihamaallaan roskia polttanut mummo lähti hakemaan haravaa. Kun tuli jäi yksin, se oli hetkessä levinnyt pellolle ja poltti pellolla olleen ulkorakennuksen.
"Palattuaan paikalle mummo yritti sammuttaa tulta haravallaan, mutta koska se oli muovia, niin eihän siitäkään mitään apua ollut", Lepistö muistelee.
Taajama-alueilla kulotus on lain mukaan kielletty, mutta haja-asutusalueilla kulotus sekä risujen ja puutarhajätteiden poltto on sallittua. Useilla alueilla kulotus alkaa kuitenkin olla osa katoavaa kansanperinnettä.
Lue lisää kulopaloista torstain Kalevasta!