Toissa vuonna kaadetut pöllit ja vielä pystyssä huojuvat hongat ottivat äkäisesti tulta maanantaina Pyhännällä. Metsähallituksen tulimiehet eivät olleet kaasupolttimineen ensimmäistä kertaa asialla.
Palokujin rajattu ja vesiletkuin varmistettu poltto pysyi aiotulla palstalla, ja paikalla päivystäneet palomiehet saivat tyytyä ihailemaan rytinällä edennyttä roihua.
Kansannevan-Kurkinevan-Muurainsuon soidensuojelualueella poltetaan kaikkiaan 18 hehtaaria entistä talousmetsää. Metsähallituksen suojelubiologin Päivi Virnes selittää, että metsäekosysteemin monimuotoisuuden kannalta metsäpaloja on nykyään aivan liian vähän.
"Palanutta puuta suosivat eliölajit ovat taantuneet. Erityisesti palaneesta puusta riippuvaiset kovakuoriaislajit ovat uhanalaistuneet voimakkaasti."
Monen polton kesä
Metsän poltossa osa puustosta hiiltyy, osa kuolee heti ja osa vasta vuosien päästä. Polton jälkeen alueelle kehittyy vähitellen metsä, jossa on eri-ikäisiä puita. Tavoitteena nimittäin on, että osa alkuperäisestä puustosta jää henkiin. Näin käy myös Pyhännällä, sillä palo eteni latvaroihuna vain paikoitellen ja isojen mäntyjen kilpikaarna on hyvä suoja tulelta.
Hyönteiset suunnistavat paloalueille tulen sammuttua jopa kymmenien kilometrien päästä savun hajun houkuttelemina. Pyhännän tuore paloalue voi saada asukkaita esimerkiksi Talaskankaan suunnalta. Hyönteisten lisäksi hiiltyneessä puussa viihtyvät monet harvinaiset käävät. Pohjantikkakin ottaa nokisen metsän mielellään ruokamaakseen.
"Teemme palojatkumoalueita eli poltamme metsää jostain poltetun paikan lähialueelta viiden vuoden välein. Näin palaneesta metsästä riippuvien eliöiden suotuisat olosuhteet eivät katkea", Päivi Virnes kertoo.
Metsähallitus ei pyri polttotöihin muualle kuin omille tiluksilleen ja sielläkin vain suojelualueiden entisiin talousmetsiin. Tänä kesänä roihuaa Oulun läänissä vielä ainakin Pelson Venenevalla, Utajärven Niittysuo-Siiransuolla, Oulangalla ja Elimyssalossa sekä muutamassa muussakin metsässä itärajan tuntumassa.
Isot esityöt
Metsän polttoa edeltää huolellinen valmistelu, joka Pyhänälläkin alkoi jo kaksi vuotta sitten. Tulen ruoaksi kuivumaan kaadettiin silloin osa puista. Poltettavan alueen ympärille on raivattu palokujat ja kaivettu palokaivoja. Suuret moottoriruiskut ja riittävä määrä asiansa osaavia miehiä varmistavat, ettei vahinkoa satu. Palokunnat ovat mukana viimeisenä tulen lukkona.
"Viime kesänä tuli karkasi eräässä poltossa Itä-Suomessa. Silloinkin se onneksi pysyi Metsähallituksen maalla. Tuli vain aika paljon aiottua isompi ennallistamisalue", Päivi Virnes nauraa.
Ennallistettavaa metsää on Suomessa luonnonsuojelualueiden kivennäismailla noin 29 000 hehtaaria.Vuoteen 2012 mennessä tulella muokataan 16 500 hehtaaria. Ennallistamisen tarve vähenee hiljalleen, kun metsän omat prosessit alkavat toimia. Soita ennallistetaan muun muassa ojia tukkimalla.
Suomen boreaaliset metsät on luokiteltu Euroopan unionin luontodirektiivissä erityisen tärkeäksi luontotyypiksi. Metsien hoitoon saadaan myös rahaa EU:lta. Parhaillaan toteutettavassa laajassa Metsä Life -hankkeessa ennallistetaan 5 000 metsähehtaaria.