Viime sunnuntain eduskuntavaalit olivat poikkeuksellisen jännittävät. Perussuomalaisten "jytkyvoitto" ja murtautuminen valtaan on Suomen vakaassa poliittisessa ympäristössä ennennäkemätöntä. Historiallista on myös, että Kokoomus on ensimmäistä kertaa Suomen suurin puolue. On poikkeuksellista, että syvää talouskriisiä hoitaneen hallituksen valtiovarainministeri nousee kansan tuella pääministeriksi.
Hallituksen muodostaja, puheenjohtaja Jyrki Katainen, joutuu kuitenkin heti kärkeen suuren haasteen eteen; miten muodostaa enemmistöhallitus hyvin erilaisia vaalitavoitteita edustavien puolueiden kanssa. Vaali-illan puheenvuorot puoluejohtajilta olivat kuitenkin maltillisia ja kaikkein tiukimpiin linjauksiin otettiin jo pesäeroa. Hyvä näin, sillä Suomen tulevaisuuden kannalta maahan tulee saada hallitus, joka on toimintakykyinen ja jonka johdolla asiat etenevät.
Kansantalouden kannalta tilanne on vakavampi kuin kehdataan tunnustaa. Vanhana haasteena Suomella on nopeasti ikääntyvä väestö ja julkisen sektorin -- erityisesti kuntien -- uudistamisen hitaus, uutena kansainvälinen julkisten talouksien velkakriisi. Keskeistä on uuden kasvun löytäminen, kansallisen kilpailukyvyn varmistaminen ja julkisen talouden vakauttaminen. Erityisesti syytä on kiinnittää huomiota siihen, ettei kriisi purkanut globaaleja epätasapainon lähteitä. Maailma ei edelleenkään ole vakaalla pohjalla.
Globaali finanssikriisi osoitti, että toimivat rahoitus-, vakuutus- ja pääomamarkkinat ovat keskeisiä yhteiskunnan kannalta. Finanssiala on mukana käytännöllisesti katsoen kaikissa yhteiskunnan kansalaisten taloudelliseen turvallisuuteen vaikuttavissa toiminnoissa. Mahdollistaakseen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen on tärkeää, että tuleva hallitus varmistaa finanssialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset.
Finanssiala voi kantaa kortensa kekoon erityisesti kahdessa asiassa: uuden kasvun rahoittajana sekä hyvinvointimallin uudistamisen kumppanina.
Uusien yritysten syntyminen, kasvu- ja kansainvälistyminen tarvitsevat toteutuakseen toimivat ja kilpailukykyiset rahoitusmarkkinat. Kilpailukyvyn näkökulmasta myös arvopaperimarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä. Se säilyttää kiinnostuksen Suomen markkinoita ja suomalaisia yhtiöitä kohtaan sekä pitää markkinapaikka Helsingin elinvoimaisena. Toimivista arvopaperimarkkinoista hyötyvät kaikki. Arvopaperimarkkinoiden uudistuksilla turvataan suomalaisten yritysten pääoman tarve ja suomalaiset sijoittajat, muun muassa eläkevarojamme hoitavat työeläkeyhtiöt, hyötyvät. Viime kädessä hyödynsaaja on koko kansantalous.
Parhaillaan on erityisesti finanssikriisin seurauksena vireillä lukuisia EU-tason, kansainvälisiä ja kansallisia sääntelyhankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan yritysrahoituksen saatavuuteen ja pääomamarkkinoihin. Hallitus tekeekin fiksusti, jos se vielä kerran pysähtyy miettimään, miten säännellä rahoitusmarkkinoita niin, että lainsäätäjän tavoite toteutuu ja reaalitalous todella hyötyy uusista normeista. Yritysten rahoituksen saatavuuden turvaaminen on edellytys Suomen talouden kehittymiselle ja perusta muiden hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiselle.
Toinen haaste, jossa finanssiala voi olla auttamassa Suomea, liittyy hyvinvointimallin uudistamiseen. Hyvinvointimallimme on kehittynyt sotien jälkeen suotuisasti poikkeuksellisen nopean talouskehityksen sekä pitkään vallinneen suotuisan vanhushuoltosuhteen johdosta. Viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana hyvinvointimallin kestävyys ja mallin kehittäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Lisäksi valtiovarainministeriön lukuisten raporttien mukaan talouskriisi heikentää julkista taloutta pysyvästi.
Olennaista on, että kansalaisille palautetaan toimijan rooli passiivisen kohteena olemisen sijaan. Yksilöt voivat ja pystyvät ottamaan vastuuta, jos heillä on selkeä kuva siitä, mikä on julkisten hyvinvointipalveluiden kattavuus nyt ja tulevaisuudessa. Yksilöllisten tarpeiden huomiointi kaipaa vapautta. Hyvinvointimallimme kaipaa sekä laadukkaita, pitkälti verovaroin kustannettuja julkisia palveluja että niitä täydentäviä, omarahoitteisia palveluja, jotka on hankittu omalla työllä ansaitulla varallisuudella.
Julkisen talouden kestävyysvajeesta selviytyminen edellyttää työurien pidentämistä, työn tuottavuuden parantamista, julkisten palveluiden tuottavuuden kehittämistä. Tarvitsemme myös kansainvälisesti korkeaa kokonaisveroastetta, jonka painotuksiin on odotettavissa muutoksia. Julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan lievittää julkisen ja yksityisen sektorin uudistetulla kumppanuudella (PPP). Se luodaan kehittämällä valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen yhteistyötä, sekä sovittamalla julkinen ja kansalaisten oma rahoitus paremmin toisiinsa. Kansalaisten oman rahoitusosuuden järjestämiseksi finanssiala voi tuoda markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita.
Suomalaisen hyvinvointimallin erityinen haaste on nykyisen julkisen palvelulupauksen epämääräisyys. Esimerkiksi perustuslailla turvattujen hoivapalveluiden vastuullinen toimija on kansalaisen kotikunta, mutta hoivapalveluista ei ole lainkaan lainsäädäntöä, joka määrittelisi sen, milloin ja millaista hoivaa kansalainen on oikeutettu saamaan. On välttämätöntä, että kansalaisille nykyistä huomattavasti selkeämmin kerrotaan, milloin ja millaisiin julkisiin palveluihin he ovat oikeutettuja.
Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.