Bryssel EU:n uutta perustuslakia valmistelevan tulevaisuuskonventin jäsenet ovat tehtailleet 1 500 muutosesitystä puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaingin ehdotukseen 16 ensimmäisestä artiklasta. Tällaisella muutosehdotusten vauhdilla uskotaan yleisesti, ettei tulevaisuuskonventin aikataulua pystytä enää pitämään.
"Tämä osoittaa, että tulevaisuuskonventin jäsenet haluavat pitää vallan itsellään ja näyttää, missä kaappi seisoo", sanoi Suomen hallitusta edustava tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen muutosehdotusten vyörystä.
Tiilikaisen mukaan puheenjohtajistolla on nyt tuhannen taalan paikka osoittaa, miten selviytyy muutosvyörystä ja jäsenistön kantojen huomioimisesta. Tiilikainen arvioi, että torstaina ja perjantaina pidettävässä kokouksessa on ratkaistava se, joudutaanko kokouksia lisäämään vai perustetaanko erillisiä valmisteluryhmiä. Lisäjärjestelyjä on joka tapauksessa tehtävä.
Tulevaisuuskonventin on määrä jättää ehdotuksensa perustuslaista kesäkuussa pidettävälle EU:n huippukokoukselle. Sen jälkeen ehdotusta käsittelee hallitusten välinen konferenssi. Lopullisen sopimuksen allekirjoitustilaisuus voi olla vasta vuoden 2004 toukokuussa, jolloin uudet jäsenmaat ovat täysivaltaisina mukana.
Nykyistä kunnianhimoista aikataulua on mahdollisuus siis venyttää. Nykyistä aikataulua ajaa voimakkaasti Italia, joka haluaisi allekirjoituksen tulevalla syyskaudella. Perusteena on se, että siitä tulisi Rooman sopimus, kuten EU:n edeltäjän Euroopan hiili- ja teräsyhteisön luonut sopimus vuonna 1957.
Tavoitteet ja toimivalta
saatava sopusointuun
Giscardin vajaa kolme viikkoa sitten esittelemä luonnos 16 ensimmäisestä artiklasta käsittelee unionin määritelmää ja tavoitteita, perusoikeuksia ja unionin kansalaisuutta sekä toimivaltaa.
Tiilikainen ja hänen varaedustajansa, valtiosihteeri Antti Peltomäki ovat tehneet muutosesityksiä muun muassa tavoitteita ja toimivaltaa koskeviin kohtiin. Tiilikaisen mukaan tavoitteiden pitää olla yksi yhteen toimivallan kanssa, ettei luvata turhia. Tiilikainen haluaisi pohjoismaisen systemaattisen ajattelun näkyvän tavoitteiden ja toimivallan välisessä suhteessa.
Yksi huoli Tiilikaisen mukaan on unionin toimivallan jako kolmeen eri kategoriaan. Se on hankala ja jäykkä, ja sisältää vaaran, että siitä tulisi sitova.
Perustuslakiluonnoksessa sijoitetaan EU:ssa vuonna 2000 hyväksytty perusoikeusasiakirja perusoikeuksia ja unionin kansalaisuutta koskevan kohdan liitteeksi. Tiilikaisen mukaan sen pitäisi olla osa unionin määritelmää ja tavoitteita koskevaa ensimmäistä osaa. Muuten se jää liian vähäiseen arvoon.
Kiista uskonnon
mukaanotosta jatkuu
Runsaasti mielenkiintoa herättäneeseen unionin arvoja koskevaan artiklaan, johon paavikin on useaan otteeseen puuttunut, on tehty yli 80 muutosesitystä. Euroopan parlamentin konservatiiviryhmä on tehnyt paavin mielenmukaisen muutosehdotuksen, joka sisältää Jumalan mainitsemisen.
Alkuperäisessä luonnoksessa Giscard ei ottanut Jumalaa eikä uskontoa mukaan, vaan siinä mainitaan jäsenmaiden yhteiset arvot.
"Unionin arvot sisältävät niiden arvot, jotka uskovat Jumalaan totuuden, oikeudenmukaisuuden, hyvän ja kauniin lähteenä kuten myös niiden arvot, jotka eivät jaa sellaista uskoa, mutta kunnioittavat noita universaalisia arvoja, jotka nousevat muista lähteistä", todetaan Euroopan kansanpuolueen edustajien muutosesityksessä.
Paavi muistutti vielä puolitoista viikkoa sitten, että EU:n perustuslaissa olisi oltava maininta Euroopan kristillisistä juurista.
Suomen edustajat ovat tehneet monen muun ohella muutosesityksen, joka koskee tasa-arvon mukaanottamista yhteisiin arvoihin. Se on jäänyt alkuperäisestä luonnoksesta pois.