Kehittyneissä maissa on käynnissä parhaillaan suuri, historiallinen muutos. Väestönkasvu on kääntymässä laskuun ja keski-ikä yhteiskunnissa on nousemassa tavalla, jota ei ole aikaisemmin nähty. Pelätty väestöräjähdys on jäämässä väliaikaiseksi ilmiöksi.
Japani on hyvä esimerkki muutoksesta. Maan väestö sekä vanhenee että vähenee. Muutosten potentiaalista voimaa voi kuvata Japanin pitkän tähtäimen väestöennusteilla, jonka mukaan yleisin ikäryhmä Japanissa vuonna 2055 olisi noin 80-vuotiaat. Millainen olisi yhteiskunta, jossa yli 80-vuotiaat olisivat yleisin ikäryhmä? On selvää, että tällainen yhteiskunta olisi hyvin erilainen kuin tämän päivän yhteiskunta.
Väestön kasvu oli varsin hidasta ennen 1800-lukua. Heikko ravinto, huono hygienia ja erilaiset kriisit pitivät perheiden koot pieninä ja väestön kasvun alhaisena. Etenkin parantunut ravinnon saanti ja lääketieteen kehittyminen vähensivät lapsikuolleisuutta ja nostivat keskimääräistä elinikää. Parantuneen elintason ansiosta väestön kasvu koko maailmassa lähes nelinkertaistui. Esimerkiksi Suomessa väestö kolminkertaistui 1800-luvulla.
Nyt kuitenkin näyttää, että nopeasta väestönkasvusta on tulossa väliaikainen vaihe maailmassa. Syntyvyys on laskenut selvästi viimeisen 50 vuoden aikana. Lääketieteen kehittämät ehkäisykeinot mahdollistivat 1960-luvulla ensimmäistä kertaa historiassa halvan ja tehokkaan perhekoon suunnittelun. Esimerkiksi Saksassa syntyvyys romahti tämän jälkeen hyvin nopeasti eikä ole elpynyt siitä.
Nopeasti pienentyneet ikäluokat ovat haaste eri maiden eläkejärjestelmille. Kuinka pienemmät nuoret ikäluokat voivat kantaa heitä suuremmat, jo eläkkeellä olevat sukupolvet? Riippuen siitä, mihin aikaan viimeiset suuret ikäluokat osuvat, haaste ajoittuu eri ajankohtiin.
Suomessa suuret ikäluokat eläköityvät aikaisemmin kuin muualla. Meillä suuret ikäluokat syntyivät nopeasti sotien jälkeen eli vuosina 1945–1950. Useissa muissa maissa suuret ikäluokat syntyivät hieman myöhemmin ja myös pidemmällä aikavälillä. Suomen huoltosuhde eli työikäisten ja ei-työikäisten välinen suhde kehittyy erityisen heikosti seuraavan 15 vuoden aikana. Monissa maissa viimeiset suuret ikäluokat syntyivät 1960-luvun alussa ja ovat eläköitymässä myöhemmin kuin Suomessa.
Pidemmän aikavälin tarkastelussa Suomi ei erotu negatiivisesti.
Useassa eurooppalaisessa maassa väestömäärä kääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana jo absoluuttisesti laskuun. Näin ei vielä tapahdu Suomessa. Väestön odotetaan supistuvan erityisen voimakkaasti etenkin Venäjällä, Baltian maissa ja Saksassa. Eurooppalaisittain hyviä maita ovat esimerkiksi Irlanti, Iso-Britannia, Ruotsi ja Ranska. Esimerkiksi Ranskan kasvupoten-
tiaali on seuraavina vuosikymmeniä suurempi kuin Saksan, koska Ranskassa on parempi väestöpohja ja sen taustalla korkeampi syntyvyys.
Vanheneva yhteiskunta tarkoittaa Suomessa ainakin kahta asiaa. Talouskasvu hidastuu ja maa jakautuu. Kasvun hidastuminen on jo tapahtumassa, kun työvoiman kasvu on loppunut. Talouskasvu riippuu työtä tekevien käsien määrästä ja siitä, kuinka paljon BKT:ta saadaan aikaiseksi per käsipari. Nyt työtä tekevien määrä ei enää kasva pitkällä tähtäimellä. Talouskasvu jää työn tuottavuuden kasvun varaan.
Samalla kun Suomi vanhenee, maa jakautuu kahtia. Tulee kaksi Suomea: vanheneva Suomi ja nuorehko Suomi.
Esimerkkinä voi verrata vaikka Koillismaan ja Helsingin seutukuntia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Koillismaan yleisin ikäryhmä tulee olemaan 65–75-vuotiaat, kun samaan aikaan Helsingin seudulla yleisin ikäryhmä tulee olemaan 30 vuotta nuorempi eli 35–45 -vuotiaat.
Ikäero katukuvassa tulee olemaan iso.
Samalla kun väestön kasvu eriytyy, tulee myös alueiden talouskasvu olemaan erilaista. Tämä on nähtävissä jo nyt. Suomen talouden arvioidaan kasvavan nyt noin yhden prosentin luokkaa. Helsingin seudun kasvu on kuitenkin selvästi tätä nopeampaa. Alue on täynnä suuria rakennustyömaita ja rakentaminen näyttää jo ensimmäisiä kuumenemisen merkkejä. Jos Helsingin kasvu on selvästi yhtä prosenttia suurempaa, tarkoittaa tämä, että monilla muilla alueilla Suomessa kasvu on edelleen tosiasiallisesti negatiivista.
Väestön vanheneminen ja osittain jo pienentyminen tulee olemaan historiallinen muutos teollisuusmaissa ja hetken päästä myös monissa kehittyvissä maissa. Suomessa eläkejärjestelmä on varautunut kansainvälisessä vertailussa hyvin tuleviin eläkemenoihin. Muutos yhteiskunnissa tulee koskemaan kuitenkin monia muitakin lohkoja kuin pelkästään eläkemenoja. Noin 70-vuotiaat kuusamolaiset tulevat ajattelemaan monista asioista eri tavalla kuin noin 40-vuotiaat pääkaupunkiseutulaiset.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.