Rakentamisen hiipuminen ja kotitalousvähennyksen leikkaus huolestuttavat alan yhdistystä.
Suomen rautakauppojen myynti oli vielä tammi-kesäkuussa 1,5 prosentin kasvussa. Jo vuoden toisella neljänneksellä vauhti alkoi kuitenkin hidastua.
– Rakennuslupien määrä on ollut merkittävässä laskussa viime vuoden loppupuolelta lähtien, ja hallituksen linjaus kotitalousvähennyksen pienentämisestä tuli todella huonoon aikaan. Loppuvuoden näkymät ovat vähintään haasteelliset, Rakennus ja sisustuskauppa ry:n (Rasi) toimitusjohtaja Minna Liuksiala arvioi.
– Edellisessä laskusuhdanteessa kotitalousvähennys oli merkittävä remontoinnin kannustin, mikä kompensoi uudisrakentamisen vähenemistä ja näkyi myös rautakaupoissa.
Toisaalta uudisrakentamisen hiipuminen vapauttaa lisää kaivattua työvoimaa korjausrakentamiseen.
– Etenkin kasvukeskuksissa on ollut viime vuosina selkeä työvoimapula, Liuksiala sanoo.
Lähiaikoina rautakauppojen kassoja kilisyttää myös haja-asutusalueiden jätevesiuudistus. Ympäristöministeriön mukaan jätevesiremontin tarvitsisi noin 100 000 kiinteistöä jo lokakuun loppuun mennessä.
Rasi ry:n mukaan rautakauppojen määrä on ollut loivassa laskussa jo nelisen vuotta. Yhdistykseen kuuluu nyt 524 rautakauppaa, jotka edustavat noin 80 prosenttia alan kokonaisvolyymistä.
– Vuonna 2015 niitä oli 544. Kivijalkakaupat ovat vähentyneet jonkin verran joka vuosi. Kaupungistumisen ja kilpailun myötä rautakauppoja on suljettu etenkin pienillä paikkakunnilla, ja keskittyminen isoihin ketjuihin on lisääntynyt, Liuksiala sanoo.
Rautakaupan markkinatilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkään aikaan.
– K-ryhmä on selkeästi suurin toimija, sen osuus on yli 40 prosenttia. Starkilla on vajaat 20 prosenttia ja S-ryhmällä kymmenkunta. Alle 10 prosentin toimijoita ovat esimerkiksi Hartman, Puumerkki, RTV ja Bauhaus, Liuksiala kertoo.
– Pieniäkin rautakauppoja on, mutta niiden myynti ei ole kovin merkittävää. Isoilla ketjuilla on myös enemmän resursseja kehittää konseptejaan ja vastata kuluttajien tarpeisiin
Rautakaupassakin verkkokaupan rooli on kasvanut.
– Alalle on tullut myös puhtaita verkkokauppoja. Paljon ostetaan verkosta ja noudetaan kaupasta, mutta yhä enemmän tavaraa lähetetään asiakkaalle, Liuksiala sanoo.
– Rautakaupassa iso haaste on se, että asiakas kaipaa usein neuvontaa ja ohjausta. Asiantuntemuksen siirtäminen verkkokauppaan ei ole niin helppoa.
Rautakaupan ammattikauppa on jo useamman vuoden kasvanut kuluttajakauppaa enemmän.
– Meillä rautakaupat palvelevat sekä kuluttajia että ammattirakentajia, se on poikkeuksellista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla. Se antaa myös tietynlaista vakautta rautakaupoille suhdannevaihteluissa, Liuksiala sanoo.
Tulevaisuudessa Suomessakin saattavat yleistyä myös kaupunkikeskustojen rautakaupat.
– Euroopassa isot toimijat ovat niitä jo pilotoineet. Ne ovat enemmänkin esittely- ja neuvontapaikkoja, joista voi tilata tuotteita ja palveluja kotiin, Liuksiala kertoo.
– Tällaista tukevat kaupungistuminen ja kuluttajien haluttomuus tehdä itse. Myös autottomuus on tietynlainen trendi seuraavalla sukupolvella.