Toivottavasti valtuusto noudattaa sivistyslautakunnan osviittaa. Se olisi oikea suunta", tulee kuin yhdestä suusta Parkumäen koululla viime torstaina.
Juuri remontoituun opinahjoon kokoontuneet oppilaiden vanhemmat vastustavat kiivaasti uhkana olevaa koulunsa lakkauttamista. "100 000 euroa, vai onko säästö sitäkään? Mitä se tekee kunnan säästötarpeessa", kyläläinen Juha Puuperä sanoo.
Tilanne on sekava. Sivistyslautakunta ei esitä koulua lakkautettavaksi, mutta rahaa ei ole koululle heidän budjettilaskelmissaan. Raamibudjetointi hämmentää.
Kyläläiset ovat varmoja, että koulu säilyy. "Ei valtuusto voi tehdä sellaista päätöstä kasvavaan kylään."
Kylätoimikunnan laskelmien mukaan koulun oppilasmäärä kasvaa kolmessa vuodessa vuodessa nykyisestä 38:sta 50:een. Vuoteen 2011 mennessä se kasvaa 64:ään.
Puuperän mielestä kunnan pitäisi lisätä yhteisiä palveluja naapurikuntien kanssa eikä sortaa kyläläisiä. Hän ei kuitenkaan usko kuntaliitoksiin. "Katsotaan ensin, miten Ylikiimingin käy."
Kyläläiset uskovat vakaasti, että reilun 17 000 asukkaan kunta selviää ahdingosta. "Kun Martinniemen teollisuus kaatui, meni muutama vuosi takapakkia, mutta nyt kylä kasvaa. Samoin kävi aikoinaan Hyvonin suurkonkurssin yhteydessä", on vakaa yleinen mielipide.
"Olemme iloisia veronmaksajia, jos saamme säilyttää koulun", Anne Lindholm lupaa.
Jos verot ja palvelut ovat vastakkain, kyläläiset kallistuvat verojen puolelle. "Mutta pitää olla oikeudenmukainen. Mutta kuka hyväksyy, että verot nousevat ja palvelut heikkenevät?" Heikki Väänänen ihmettelee.
Huoli tulevasta näkyy
"Onhan se valitettavaa, että palvelut heikkenevät, koska ihmiset joutuvat matkustamaan. Olisimme mielissämme, jos Putaan alueen neuvola neuvola olisi voitu säilyttää Martinniemessä", kirkonkylään siirretyssä neuvolassa työskentelevät vastaava terveydenhoitaja Marja Laasonen ja terveydenhoitaja Mia Kantola kertovat.
Valtuusto on päättänyt, että koulun remontin yhteydessä tilat siirretään toistaiseksi kirkonkylälle. Toistaisesta tulee pysyvä. "Tai jos väestökehitys on suotuisa, voi neuvola vielä palatakin Martinniemeen", Laasonen uskoo.
Keskittämiseen on myös muita syitä. "Esimerkiksi kahden henkilön yksikkö on haavoittuvainen", Laasonen sanoo.
Kunnan talouden ongelmat näkyvät arkipäivässä. Muun muassa lyhytaikaisia sijaisia ei ole lupa ottaa.
Haukiputaan Osuuskaupan edessä oleva reissutöitä tekevä Einari Kreus on huolissaan ennen kaikkea kyläkoulujen kohtalosta. "Kiina -ilmiö näkyy Haukiputaalla poikkeuksellisen vahvana. Yhteisöverot menivät Nokian myötä ja nyt menevät työpaikat."
Kreusin mielestä Haukipudas voisi harkita Suur-Ouluun liittymistä. "Mutta ei suinpäin, ja Suur-Ouluun pitäisi liittyä useita Oulun ympäristökuntia."
Hän ei usko, että palvelut säilyisivät Suur-Oulun Haukiputaalla sen kummemmin kuin nyt. "Mutta se voisi antaa taloudelle puhtia."
Perhepäivähoitaja Ritva Härkösen mielestä kunnan rahapula näkyy muun muassa työvälineissä.
Hän ei halua, että kunta liittyisi Suur-Ouluun tai löisi naapurikuntien kanssa hynttyyt yhteen. "Pitää uskoa, että kunta porskii jatkossakin."
Kuratalous tekee varovaiseksi. "Kunnassa tehdään töitä, edes sairastaa ei uskalleta", hän sanoo.
Ensi vuoden talousarvio on Haukiputaan kunnanhallituksessa maanantaina 28. marraskuuta..