Nuorten SM-liiga
Oulu Valokuvaajan kamera saa nuorten miesten ilmeet totisiksi. Salamavalojen edessä poseeraaminen tuntuu pakkopullalta – varsinkin kun ajan voisi yhtä hyvin käyttää kiekon kanssa leikittelyyn.
Kun joukkueen jäävuoro on loppunut ja kuvaaja häipynyt muiden töiden pariin, pelivarusteiden alta kuoriutuu kolme vekkulia velikultaa.
Jo ensimmäisistä lauseista käy selväksi, että näillä pojilla on pilkettä silmäkulmissa.
”Panostan täysillä jääkiekkoon. Kaiken vapaa-aikani vietän puolestaan tyttökaverini kanssa”, Saku Mäenalanen painottaa pontevasti.
Vieressä istuva Ville Leskinen myhäilee itsekseen ja päättää heittää pienen kuitin ketjukaverilleen.
”Minulla sama juttu kiekon suhteen, mutta tyttökaverin sijaan turvaudun Baluun.”
Balulla Leskinen viittaa ketjun keskushyökkääjään, unkarilaiseen Balazs Sebokiin.
Neljä vuotta Suomessa asunut ja Kärppien junioreissa pelannut Sebok ymmärtää jutun juuren. Hän nyökkää hyväksyvästi.
”Älä käsitä silti väärin! Olemme vain hyviä ystäviä”, loistavaa englantia puhuva Sebok naurahtaa.
En käsitä. Pojat ovat poikia, ja jutut ovat sen mukaiset.
Laitahyökkääjä Ville Leskinen, pituutta 185 senttiä ja painoa 84 kiloa. Keskushyökkääjä Balazs Sebok, 184 senttiä ja 80 kiloa. Laitahyökkääjä Saku Mäenalanen, 190 senttiä ja 81 kiloa.
Kolme Kärppien kultakimpaletta. Kolme 18-vuotiasta tulevaisuuden tähtipelaajaa.
Pikkukärppien ykkösnyrkki on takonut murskaavaa jälkeä talven aikana nuorten SM-liigassa. Kolmikko on summannut yhteispisteet 60+77=137 eli noin 3,5 tehopistettä jokaista ottelua kohden.
Jääliläinen Leskinen pitää hallussaan koko sarjan piikkipaikkaa, oulunsalolainen Mäenalanen on toisena ja Budapestissa varttunut Sebok 13. sijalla. Kolmikon yhteispeli on ollut saumatonta.
”Minun on helppo pelata, kun on tuollaiset laiturit. Pojat voivat tehdä maalin mistä tahansa paikasta”, Sebok sanoo ja saa samalla vierustovereiltaan käskyn vaihtaa vastauskielensä suomeen.
”Osaat kyllä! Anna mennä vain!”
Kärppien A-nuorten päävalmentaja Lauri Mikkola kertoo, että joukkueen tehoketju on muovautunut muotoonsa vasta kauden edetessä.
”Leskinen oli lähtökohtaisestikin ykkösvitjan pelaaja. Sebok ja Mäenalanen pelasivat koko viime kauden B-nuorissa, joten ajattelin, että pojat taistelevat pelipaikoista jälkimmäisissä ketjuissa. Kaksikko on omalla tekemisellään napannut kuitenkin paikan ykkösnyrkissä.”
”Ketjun vahvuus on ehdottomasti se, että sen jokainen pelaaja on äärettömän luisteluvoimainen. Siihen kun lisätään vielä henkilökohtainen taito ja luovuus, niin paketti on valmis”, Mikkola miettii.
Hän muistuttaa vielä perään, että vaikka ketju on mellastanut nimenomaan hyökkäyspäässä, niin kolmikon jokainen pelaaja hoitaa myös puolustusvelvoitteensa mainiosti.
Hyökkäysketjun otteet eivät ole jääneet huomaamatta myöskään Kärppien toimistolla. Urheilutoimenjohtaja Harri Aho kiinnitti vastikään Leskisen ja Mäenalasen kolmivuotisilla sopimuksella oululaisseuraan.
”Totta kai olemme olleet hereillä. Halusimme tehdä sopimukset poikien kanssa, koska molemmat ovat lupaavia tulevaisuuden liigapelaajia”, Aho alleviivaa.
On todennäköistä, että myös Sebok jatkaa uraansa Oulussa. Kolmikolla kun tuntuu olevan yhteinen päämäärä.
”Ensi kaudella on tarkoitus pelata SM-liigaa Kärppien paidassa!”
Sitä ennen ohjelmassa on kuitenkin maajoukkuetehtäviä. Leskinen ja Mäenalanen valittiin mukaan Suomen 20-vuotiaiden edustusryhmään, joka pelaa ensi viikolla turnauksen Tšekissä.
Sebok saisi puolestaan aina halutessaan kutsun Unkarin nuorten maajoukkueeseen, mutta hän katsoo, että tulevaisuuden kannalta on parempi pysyä Oulussa ja harjoitella Kärppien mukana.
”Nuorten maajoukkueemme taitaa pelata tällä hetkellä nelosdivarissa, joten ne ovat sellaisia pelejä, jotka eivät kehitä minua lainkaan. Tavoitteeni on nousta Unkarin A-maajoukkueeseen ensi kaudella”, Sebok toteaa ja saa jälleen rakentavaa palautetta:
”Sama suomeksi, kiitos!”