Viime viikolla ilmestyneessä Kuntalehden juhlanumerossa oli monia näkökulmia Suomen kunnista. Vaikka aika oli rajattu vuoteen 2013, tutkailtiin Suomea vähän tätä kauemmaksikin. Palvelujen turvaaminen, kuntien asema ja toimintamuodot nähdään monella eri tavalla. Näkemykset perustuvat selkeästi arvopohjiin. Dynaaminen, keskittynyt, kansainvälinen, mutta myös paljon kovempi kuin nyt. Erilaisuus on valttia. Kaupunkikeskukset tarvitsevat ihan erilaisia eväitä kuin maaseutu. Siinä päällimmäisiä kuvia visioista.
Kansanedustaja Janina Anderssonin (vihr.) visio on pehmeämmästä laidasta. Andersson uskoo, että kasvun sijasta tavoitteena saattaa olla yhä useammin, että kaupunki säilyy ihmillisen kokoisena. Suuret kaupunkiseudut jakautuvat myös pienempiin lähiyhteisöihin, joissa demokratia toimii. Perheet ja yhteisöt tulevat entistä tärkeämmiksi. Syntyy myös monia vastakulttuureja.
Vaikeimmalta Anderssonin ennustuksista tuntuu uskoa siihen, että pääministerin nuijaa paukuttelee kymmenen vuoden päästä vihreiden Anni Sinnemäki. Aika näyttää!
Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti (kok.) ennustaa, että nykyisten kuntien tilalle tulee seudullisia kuntia, joiden optimikoko on 100 000 asukasta. Lehti uskoo, että yhä useampi päättäjä oivaltaa, että vapaaehtoinen seudullinen kuntaliitos on hyvä asia. "Tyhmimmät sen sijaan haaskaavat alueensa voimat siihen, että pitävät kuntarajoja pyhinä."
Lehti ampuu muutenkin kovilla. Hän syyttää viranhaltijoita muutosvastarinnasta ja poliitikkoja pelkuruudesta. Rakenneuudistuksiin ei uskalleta mennä, vaan mieluummin korotetaan kunnallisveroja.
Kunnat huolehtivat huonosti luottamushenkilöistään ja ne kärsivät johtajuuskriisistä. "Keravalla saa jääkiekkoseura halutessaan kokoon paremman hallituksen kuin kaupunki", heittää Lehti. Kun jatkossa tulee suuria seudullisia kuntia, myös johtajuus kiinnostaa.
Lehti istuttaisi kunnan poliittiset johtajat kovatasoiselle valmennuskurssille SITRAn johtajavalmennuksen tai maanpuolustuskurssien tavoin. Kunnanjohtajan pitäisi olla myös määräaikainen, mutta hänelle pitäisi maksaa silloin yrityssektorin palkkaa.
Humppilan valtuuston puheenjohtaja Eeva Nurmea (kesk.) puolestaan pistää vihaksi, kun luodaan mielikuvia, että pienet kunnat ovat huonoja ja sisäänlämpiäviä. "Voin panna pääni pantiksi, että palvelut eivät parane liittämällä kuntia yhteen", sanoo Nurmi. Kuntayhtymiin perustuva Kainuun malli ja organisaatiolaatikkoihin liikaa keskittyvä aluekeskusmalli on Nurmen mielestä jo nyt menneisyyttä. Nurmen tulevaisuutta on monipuolinen sopimuksiin perustuva seudullinen yhteistyö.
Joka puolelta löytyy hyviä palvelurakennemalleja, myös Humppilassa. Nurmi uskoo, että tulevaisuuden Suomessa maaseudun ja kaupunkien vastakohtaisuus ei ole niin suurta kuin nyt.
Parinkymmenen vuoden päästä vain vähäosaiset ovat oikeutettuja saamaan yhteiskunnan palveluja, uskoo Hangon kaupungin 25-vuotias kansliapäällikkö Lauri Tanner. "Tarveharkinta on ankara: kynnelle kykenevä keskiluokka saa itse kustantaa palvelunsa, varakkaista puhumattakaan." Kukaan ei ole valmis nostamaan veroja niin paljon, että nykyiset palvelut voidaan säilyttää. "Yhteiskunnan hoito on tullut tiensä päähän, kun hoitajia on vähemmän kuin nyt, mutta hoidon tarve on valtava."
Niinpä.
Mikä näistä visioista toteutuu? Toivottavasti ei mikään sellaisenaan.