65 prosenttia tämän päivän peruskoululaisista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei vielä ole.
Tämä futuristi Niko Herlinin siteeraama arvio nostatti puheensorinaa torstaina Kuntaliiton ruotsinkielisillä rehtoripäivillä.
Jos tulevia ammatteja ei vielä tiedetä, miten niihin voidaan oppilaitakaan valmistaa tai opettaa?
– Jos emme tiedä, mitä töitä he tekevät, ei pidä kysyä mitä opetamme, vaan miten opetamme ja miten opimme, Herlin tiivistää vastauksen.
Herlin korosti puhuvansa työtehtävien katoamisesta, ei työpaikkojen katoamisesta.
Tällaisessa muuttuvassa maailmassa työnantajan arvostamia kykyjä ovat muun muassa joustavuus, itseluottamus ja uteliaisuus. Näitä oppii huonosti kirjoista.
Herlin painottaakin tärkeintä olevan oppimisen oppiminen.
– Opettaja on oppimisen valmentaja, hän lisää ja tähdentää räätälöidyn oppimisen polkujen tärkeyttä.
– Oppilas pystyy löytämään oman polkunsa, mutta jotkut tarvitsevat siihen enemmän apua kuin toiset.
– Kaikille samaa -metodi on aikansa elänyttä, oli kyse koulusta tai työpaikasta, Herlin lisää.
Oppimisen muututtava nopeasti
Koulumaailmassa tapahtuu tällä hetkellä Herlinin mukaan paljon mielenkiintoisia kokeiluja.
Uudet kouluympäristöt mahdollistavat uusien oppimismallien kokeilemisen, mutta Herlin kaipaisi lisää koordinoitua johtamista.
Oppimisen muutoksella on myös kiire. Herlin uskoo kymmenessä vuodessa nähtävän ihan selviä ja radikaalejakin muutoksia työelämässä.
Koulujen pitäisi reagoida uuteen Herlinin mukaan jo nyt.
– Mutta koululla ei ole yksinoikeutta oppimiseen, asioita oppii läpi elämän, hän lisää.