Jokkmokk Sotilaat ovat kautta aikojen ennen muuta odottaneet. Sen osan ovat oppineet myös ruotsalaiset kersantti Anna Gustafsson ja sotamies Dan Gustavsson.
He kuuluvat joukkoon, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että Jokkmokkin väliaikaisesti avatulle sotilaslentokentälle voivat raskaatkin koneet laskeutua ja sieltä nousta.
Nyt Gustafsson ja Gustavsson seisoskelevat parinkymmenen muun sotilaan kanssa majoitustelttojensa tuntumassa, lähtövalmiudessa jonnekin.
"Vähän paleltaa, kyllä", Gustafsson myöntää, mutta ei valita vaan päinvastoin hymyilee.
Hän on täällä omasta valinnastaan. 21-vuotias opiskelija lähti mukaan, koska haluaa elämässään kokea jännittäviä asioita.
27-vuotiaan Gustavssonin syyt ovat samantyyppiset. "Siksi, että pääsisin jonnekin."
Ennen joukkoihin liittymistä hän levitti asvalttia Ruotsin teille.
Taivaalla ja maassa
Kaksikon puhuessa tiistaina taivaalla jyrisivät Hercules-kuljetuskoneet, pörräsivät helikopterit ja alueen teillä jurrasivat lunta pöllyttäen vihreät sotilasajoneuvot. Luulajan ja Jokkmokkin väliselle vajaan 200 kilometrin pituiselle kaistaleelle oli luotu Xlandia-niminen maa.
Xlandiassa on tarkoitus vuosien epävakaan kauden jälkeen järjestää vapaat vaalit. Niiden turvaamiseen eivät maan omat voivat riitä, ja siksi apuun ovat tulleet EU:n nopean toiminnat joukot.
Sotilaita viidestä maasta
Tarkasti ja virallisesti sanottuna meneillään on Nordic Resolution -niminen suurharjoitus, jonka on määrä hitsata yhtenäiseksi 2 800 henkilön vahvuinen pohjoismainen taisteluosasto. Tuo joukko aloittaa niin sanotun päivystysvuoronsa ensi vuoden alussa. Edessä voi tuona aikana olla lähtö vaikkapa Afrikkaan.
Jos lähtö tulee, kaikki sujuu paljon paremmin, jos asioita on jo kerran tosimielessä kokeiltu.
Nyt yhteistoimintakykyään ja kalustoaan testaava joukko tunnetaan EU:ssa nimellä Nordic Battlegroup, sotilaiden lyhennekielellä NBG. Valtaosa joukosta on ruotsalaisia, mutta sotilaita on myös neljästä muusta maasta: Suomesta, Norjasta, Virosta ja Irlannista.
Taisteluosasto ei nimestään huolimatta ole joukko, joka lähtee hakemaan Euroopan unionille suuria sotilaallisia näyttöjä. Mahdollisia tehtäviä on neljä: humanitaarisen avun toimittaminen kriisialueille, EU-kansalaisten evakuointi, konfliktien esto sekä sotivien osapuolten väliin meno. Erityisesti viimeinen näistä voi vaatia kovaakin sotilaallista voimaa.
Joukkoja vastassa voi olla aseistautuneita sotilaita mutta yhtä hyvin turhautuneita siviilejä, jotka purkavat katkeruuttaan ulkomaisiin sotilaisiin. Tai siviilejä, jotka kipeästi tarvitsevat ulkomaista apua selvitäkseen hengissä, taikka kaikkea tuota.
Ruotsi haluaa onnistua
Ensi maanantaihin jatkuvan Nordic Resolution -harjoituksen tärkeitä käytännön tavoitteita on testata sitä, miten erilaisia joukkoja voidaan liikuttaa kriisialueelle ja miten varsinainen toiminta siellä saadaan pystyyn. Harjoitusalueella kävi tiistaina myös Ruotsin puolustusvoimien komentaja Håkan Syrén, joka oli näkemäänsä tyytyväinen. Hän näki toki parantamisenkin aiheita, esimerkiksi helikoptereiden toiminnassa.
Ruotsille EU:n päivystysjoukkojen johtotehtävä on erityisen tärkeä siksi, että maan sotilaallinen doktriini on muuttunut viime aikoina rajusti. Oman maan puolustuksen oheen on nostettu nimenomaan kansainväliset tehtävät.
"Tämä on Ruotsin puolustusvoimille suuri tapahtuma", hän luonnehti harjoitusta ja tulevaa valmiusjaksoa.