Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, mutta sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi Oulusta tulee talousmielessä kulttuurikaupunki jo 2019. Sivistys- ja kulttuuritoimi haukkaa siitä lähtien kaupungin tulo- ja menoarviosta suurimman siivun.
Kuntatalouden ja hallinnon konsulttiyrityksen Perlacon Oy:n tuoreiden laskelmien mukaan Oulun talous täyttää nykyisen kuntalain mukaiset kriisikunnan määritelmät viimeistään 2025, ellei suunta muutu.
Kaupungin verotulot laskevat 2019 muutosten takia heti 57 prosenttia. Talouden alijäämä nousee 2024 tämänvuotisesta noin 70 miljoonasta yli 109 miljoonaan euroon. Nettolaina per asukas lisääntyy samana ajanjaksona 2 197:stä ja 5 577 euroon.
Kunnallisveronkin ennustetaan laskevan samalla 20:stä noin 7,5:een, mutta erotuksen ottaa valtio soten rahoitukseen. Kokonaisveroasteen ei näillä näkymin pitäisi nousta.
Maalaisjärjellä tarkastellen Oulun talousennusteet sopivat huonosti yhteen mittavan kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.) ja johtaja Piia Rantala-Korhonen ovat vakuuttuneet hankkeen hyödyistä juuri tällaisina aikoina.
– Uhkailu ei ole fiksua, mutta tosiasioiden ymmärtäminen on. Heikolle talousnäkymälle täytyy tehdä jotakin. Emme voi ajatella, että nythän se helppo elämä alkaa, kun sote-menot siirtyvät maakunnalle. Ellei mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä, Perlaconin laskelmien mukaan kaupungin tilinpäätöksen alijäämä on soten jälkeen joka vuosi 70–100 miljoonaa. Näin ei saa päästä käymään, Moilanen sanoo.
Rantala-Korhosen mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi ei tuo mukanaan pelkästään menoja, vaan päinvastoin mahdollisuuksia kokonaistalouden kannalta.
– On olemassa näyttöä siitä, että investointi todella kannattaa. Jokaisesta kulttuuripääkaupungista on tehty riippumaton vaikutusten arviointi. Esimerkiksi Liverpoolilla oli siihenastisen historian suurin budjetti, noin 130 miljoonaa puntaa, mutta aluetalouden vaikutuksiksi laskettiin 750 miljoonaa, Rantala-Korhonen kertoo.
– Turussa 2011 budjetti oli noin 50 miljoonaa euroa ja taloudelliset vaikutukset noin 250 miljoonaa. Omaa rahaa Turun kaupunki sijoitti 18 miljoonaa. Verotuksen kautta rahaa kiertyi takaisin julkiseen kassaan.
Riikka Moilanen haluaa puhua kulttuurista mahdollisimman laajassa merkityksessä. Hän mainitsee tässä yhteydessä jopa Oulun Kärpät.
– Rakennamme koko ajan normaaliakin elämää, rakennamme ja investoimme, mutta siinä on kulttuuripääkaupunki aina jollakin tavalla mukana. Myös yksityisen rahan houkutteleminen on hankkeessa keskeinen juttu.
Kaupungin elinvoimaisuus lähtee Moilasen mukaan työpaikoista, mutta yhtälöön kuuluu hyvin paljon muutakin.
– Kulttuuripääkaupunkihanke on nimenomaan elinvoimaisuuden rakentamista. Se voi jopa olla yksi ratkaisu vähän heikolta näyttävään taloustilanteeseen. Kaupunki muuttuu nykyistä houkuttelevammaksi, mitä kautta syntyy työpaikkoja.
– Kulttuuripääkaupunkihanke ei varsinkaan tarkoita sitä, että Oulun kaupunki vain lätkii miljoonat tiskiin.
Katso arvio siitä, miten Oulun talous kehittyy tulevaisuudessa (pdf).