Guangzhou, Kiina Kiina on tehnyt pääministeri Matti Vanhaseen (kesk.) vaikutuksen hänen ensivierailullaan Aasian jättiläismaassa. Kuluneen viikon aikana hän on vieraillut kahdessa suuressa kasvukeskuksessa, Shanghaissa ja Guangzhoussa. Matka on syventänyt pääministerin näkemyksiä talouden globalisaatiosta ja sen vaikutuksista Suomeen.
Eräs Vanhasen matkalla selvimmin esille tulleista seikoista on se, että Kiina ei halua olla enää pelkkä maailman tuotantotoiminnan keskittymä. Maassa halutaan päästä kiinni myös tutkimus- ja kehitystyöhön sekä omiin innovaatioihin. Tämä kävi pääministerille selkeästi ilmi muun muassa hänen vieraillessaan torstaina guangzhoulaisessa tiedepuistossa.
- Kiinalaiset ovat tähän asti saaneet talouskasvua toimimalla eräänlaisena koko maailman työpajana, tuottamalla tavaroita jotka ovat muiden keksimiä ja useasti ulkomaalaisten firmojen täällä tekemiä. Jotta he voisivat jatkaa kasvua, heidän pitää saada omia keksintöjä ja omia tuotteita, joita ryhtyä kauppaamaan. Se on heille selvästi seuraava askel, Vanhanen sanoi STT:n haastattelussa Guangzhoussa.
Vanhanen myöntää, että Kiinan kasvavat panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön ovat haaste Suomelle, jonka strategia on nimen omaan pohjautunut innovaatio-osaamiseen.
- Tällaiseen kilpailuhaasteeseen ei vastata eristäytymällä, vaan pitämällä tiiviisti yhteyttä ja käymällä tieteellistä ja teknistä vuoropuhelua. Yleensä keksinnöt poikivat uusia keksintöjä. Pitää olla niiden kanssa yhteyksissä, jotka ovat kehityksessä pisimmällä.
Protektionismin peikko uhkaa
Vanhasen mukaan 1,3 miljardin asukkaan Kiina on vaikuttava "suurten lukujen maa", joka pystyy keskitetyn hallintojärjestelmänsä ansiosta toteuttamaan nopeasti suuriakin muutoksia. Kiinan linjavalinnat puolestaan vaikuttavat välittömästi koko maailmankauppaan ja kansainväliseen talouskehitykseen.
- Aikaisemmin maailma oli paljon stabiilimpi ja muutokset tapahtuivat hitaissa sykleissä. Nyt olemme siirtyneet kilpailuasetelmissa nopeisiin muutoksiin ja johtopäätös siitä on kysymys, kykeneekö suomalainen yhteiskunta vastaavalla tavalla reagoimaan, Vanhanen pohtii.
Vanhasen mielestä protektionismi - josta EU:n Kiinalle asettamat tekstiilikiintiöt ovat esimerkki - on vihoviimeinen keino vastata Kiinan aiheuttamaan kilpailuhaasteeseen, sillä se on historiassa johtanut aina talouden taantumiseen. Myös Euroopan sisäinen protektionismi - "puolalaisten putkimiesten" pelko - on Vanhasen mielestä huolestuttavaa ja merkki siitä, että maanosassa tarvitaan asennemuutosta.
SAK näyttää mallia
Vanhanen tapasi Shanghaissa siellä samaan aikaan vierailleen SAK:n kansainvälisten asioiden valiokunnan jäseniä. Hänen mukaansa on erittäin myönteistä, että SAK levittää Kiinaan tietoa suomalaisesta työmarkkinamallista. Länsimaista tuttu ammattiyhdistysliike ei ole ollut nimellisen kommunistisessa Kiinassa kovinkaan hyvässä huudossa, vaan päinvastoin ay-aktiiveja on suljettu jopa vankilaan.
- Kyllä Kiinassakin ajan oloon tapahtuu muutoksia ja työpaikoilla ryhdytään miettimään, minkälaisia neuvottelumekanismeja työntekijöiden ja työnantajien välillä on. Silloin on hyvä, että esimerkiksi Suomesta tulee vaikutteita siitä miten asiat voidaan järjestää, ettei mallia oteta pelkästään Amerikasta tai jostain muualta, missä on erilaiset menettelytavat, Vanhanen arvioi.
Kiinan ihmisoikeustilanteen suhteen Vanhanen luottaa paremminkin asioiden vähittäiseen parantamiseen kuin näyttävään protestointiin ja Kiinan eristämiseen. Hän muistuttaa, että Suomi tekee Kiinan kanssa kahdenvälistä yhteistyötä esimerkiksi oikeusalan kehittämisessä.
- Pitää luottaa siihen, että vähitellen tämä hyvinvointi ja nämä laajat kansainväliset yhteydet, tuottavat vaikutteita, jotka muuttavat tätä maata sisäisesti.