Tuk­kei­ta valtion tans­si­pil­lis­tös­sä

Maanantaina asetettiin syntysanat kolmelle tanssin aluekeskukselle, yksi niistä on Pohjoinen tanssin aluekeskus, jonka reviiri levittäytyy Oulun läänistä Kainuuseen ja Lappiin.

Maanantaina asetettiin syntysanat kolmelle tanssin aluekeskukselle, yksi niistä on Pohjoinen tanssin aluekeskus, jonka reviiri levittäytyy Oulun läänistä Kainuuseen ja Lappiin.

Rovaniemellä Lapin Balettiopiston vetohihnoissa istuva Virpi Wirlander-Asplund toteaa olevansa aluekeskusten suhteen ulkopuolinen.

"Mitään kontaktia ei ole minuun päin ollut, enkä minäkään ole ollut kolkuttamassa mihinkään suuntaan. Hieno asiahan aluekeskusten toteutuminen on."

"Mutta tuntuu kyllä taas kerran semmoiselta, että kyseessä on asia, mihin ei ole riittävästi varauduttu. Kuka hallinnoi, ei kai valtiovallan tarkoitus ole, että raha tulee joillekin yksityisille ryhmille käyttöön?"

Wirlander-Asplund sanoo käyneensä itse valtion rahojen suhteen kovan koulun, joka on kestänyt vuosia neljän päivän sijasta: "Siitä varmasti kumpuaa tämä epäluuloisuus."

Taustalla on kysymys, ettei Lapin Balettiopisto - valituksistaankaan huolimatta tai juuri siksi - ole päässyt opetusministeriön tuntiperusteisen valtionavun piiriin.

"Harkinnanvaraista valtion avustusta kyllä opistomme saa neljättä vuotta."

Tuntiperustaisen valtionavun piiriin tanssikouluista pääsivät ensimmäisinä Pyhäsalmen Seudun Tanssiopisto, Tanssiopisto Sonja Tammela Lappeenrannasta ja oopperan Balettioppilaitos. "Seuraavana vuonna Vantaan, Nurmijärven ja Lahden tanssiopistot. Ja that's it."

Vuonna 2002 tuntiperustaisen valtionapua saavien joukko ei kasvanut yhdelläkään uudella koululla, ei vuonna 2003:kaan, eikä sen paremmin kuluvana vuonna.

"Kun saisivat valtion puolella tehtyä entiset hommat ensin kunnolla loppuun ja sitten aloittaisivat uusia. Eihän kenenkään yksityisten ihmisten talouksista tulisi mitään tommosesta toiminnasta, että aina aloitetaan vain jotain uutta; hip heijaa ihanaa nyt tätä ruvetaan tekemään."

"Ilmeisestikin vuonna 2006 on ensimmäistä kertaa tulossa lisää valtion budjettiin rahaa tähän tanssikoulusektoriin ja 2007 myös." Tiedossahan millään muotoa ei vain voi olla, olisiko 2006-kierros edellisten paikkausta, vai uusien koulujen mukaanottoa.

Nimittäin kaikki nyt tuntiperustetukea ansaitsevat kuusi tanssikoulua saavat vähemmän kuin mitä koulujen todellinen tuntimäärä edellyttäisi.

"Uusia kouluja meitä on siellä ministeriössä jo valmiina jonossa. Ja on annettu ymmärtää, että jonossa oleminen tarkoittaa seuraavaksi tuen piiriin pääsyä." Kysymys on nyt siitä, milloin lupausoletus täyttyy.



Barents-yhteistyölle tallenne Udmurtissa


Lapin Balettiopiston Lumikuningatar-hanke on kolmas Barents-suuntainen liike oppilaitoksen historiassa ja samalla kolmas Wirlander-Asplundin ja Ilkka Kuusiston baletin tulema.

Yhteistyökumppanina on arkangelilainen Drusba. Ammattitanssijat on tarkoitus katsastaa ensi kesän korvalla, mikäli kiireisimmässä aikataulussa pysytellään. 2005:hän on Hans Christian Andersenin 200-vuotissyntymäjuhla.

Kyseessä pitäisi jälleen olla myös yhteisproduktio Rovaniemen teatterin kanssa: "Yksityiskohtaisia neuvotteluja varten odotamme avustuspäätöksiä."

Balettiopiston johtokunnan tekemän ratkaisun mukaan hankkeen kaikkien ensi vuotta koskevien sopimusten pitäisi olla tehtynä kuluvan vuoden viimeisen päivään mennessä.

Liikkeelle Lumikuningatar lehahti huhtikuussa 2003 Arkangelissa Barentsin tanssineuvoston kokouksen saattelemana koulujen välisenä yhteistyönä:

"Vastaan käveli Arkangelin kamariorkesterin kapellimestari Vladimir Onufriev. Hän päätyi sittemmin partituuriin tutustuttuaan ehdottamaan tehtävän tallenteen esittäjäksi Udmurtian sinfoniaorkesteria, näet arkangelilaiskokoonpanon täydentäminen olisi ollut hankalaa."

Musiikkitallennetta on valmiina kuusi tuntia, sen editointirahoitus on yksi ratkeamistaan odottava osanen Lapin Lumikuningattaressa.

Ilmoita asiavirheestä