Maatalouden tukijärjestelmiä on tarkoitus tulevaisuudessa yksinkertaistaa, mutta tukien irrottaminen tuotannosta on vain tuomassa lisää mutkia ja tekemässä järjestelmästä entistä sekavamman.
Oulun ja Lapin läänien maaseutukeskusten sekä osuuskuntien ja yritysten neuvojien talviseminaarissa Pudasjärvellä torstaina puhunut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimusyksikön johtaja, professori Kyösti Pietola arvioi, että tukiuudistusten vuoksi maataloudessa joudutaan yhä isompien periaatteellisten kysymysten äärellä.
Myös maataloustuet kaupattavaksi
EU:n komission linjauksen mukaan myös maatalouden tuotantotukia ollaan muuttamassa vapaasti kaupattavaksi.
Uudistuksen toteutuksesta ei ole vielä tietoa, mutta ajatuksena on tarjota mahdollisuutta myydä ainakin osa tukioikeuksista toisille tiloille.
Käytännössä tukioikeuksilla käytäisiin kauppaa samalla tavalla kuin maitokiintiöillä, joista nyt kotimaassa voidaan myydä puolet vapaasti ja toisen puolen jakoa ohjaa valtio.
"Maatiloilla on ollut tähän saakka rahoittajina pankki ja metsä. Cap-tukijärjestelmästä ollaan tekemässä kolmatta pankkia", Kyösti Pietola arvioi.
Tukioikeuksien myymisestä saamansa rahat tilat voisivat käyttää vapaasti.
Pitkälle tulevaisuuteen myytävistä tukioikeuksien kaupasta saadut rahat voitaisiin ohjata vaikka oman tilan investointeihin tai omistajan varhaiseläkkeen kartuttamiseen.
Pietolan mukaan periaatteessa kaikki kauppa on hyväksi, mutta maataloustukienkin muuttaminen kauppatavaraksi sisältää enemmän riskejä kuin hyötyjä.
"Jos Suomella olisi mahdollista välttää tukioikeuksien kauppaa, cap-tukien kohdalla sitä kannattaisi harkita", Kyösti Pietola sanoi.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tukien kauppallistaminen koskisi suuria rahasummia.
Vuonna 2 002 maatilojen tulot olivat yhteensä 386 miljoonaa euroa, josta eri maataloustukien osuus oli 36 prosenttia. Cap-tukia avustuspotissa parikymmentä prosenttia.
Kotimaisten maataloustukien leikkausten vastapainoksi korotettavien investointitukien maksatuksen ei uskota sujuvan ongelmitta.
Investointituet nousevat korkeiksi, sillä nuorilla viljelijöillä rahoitusta on mahdollisuus saada 70 prosenttia ja tavanomaisten tilojen tukiprosentti on 65.
Investointituet ovat
ruuhkautuneet pahasti
MTK-Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi arvioi, että rahoituksen parantumisen vuoksi osa vanhoista hakemuksista vedetään takaisin ja uusitaan.
Rahoitusta on mahdollisuus hakea uudelleen, ellei rakentamista ole vielä aloitettu.
Investointituet kolminkertaistuvat edellisiin avustusehtoihin verrattuna.
Muutoksen uskotaan houkuttelevan liikkeelle entistä suuremman joukon viljelijöitä, vaikka alan tulevaisuus on entistä epävarmempi.
Timo Lehtiniemen mukaan uutta rahaa valtion budjetissa investointeihin ei ole kuitenkaan luvassa.
"Valtakunnan tasolla tuhansia hakemuksia odottaa tukia. Tämän vuoden potti menisi jo niiden rahoittamiseen", Lehtiniemi muistuttaa.