Tu­ki­uu­dis­tus huo­les­tut­taa maan­vil­je­li­jöi­tä

Pohjois-Suomen maatiloilla odotetaan kuluvan kevään maataloustukiratkaisuja hermostunein ja epävarmoin tuntein. Kotieläinvaltaisessa tuotannossa pidetään edelleen vahvasti kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa tuista sidotaan tuotantomääriin. Tila- tai hehtaarikohtainen tuki koetaan pohjoisessa epäoikeudenmukaiseksi.

Pohjois-Suomen maatiloilla odotetaan kuluvan kevään maataloustukiratkaisuja hermostunein ja epävarmoin tuntein. Kotieläinvaltaisessa tuotannossa pidetään edelleen vahvasti kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa tuista sidotaan tuotantomääriin. Tila- tai hehtaarikohtainen tuki koetaan pohjoisessa epäoikeudenmukaiseksi.

"Tunteet kentällä ovat ristiriitaiset. Entinen tukisysteemi on juuri opittu, kun pitää alkaa opetella kokonaan uutta. Epävarmuus johtaa sukupolvenvaihdosten ja investointipäätösten lykkäämiseen", sanoo MTK-Haapajärven yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Salomaa.

MTK-Pohjois-Pohjanmaa aloitti eilen kevätkokouskierroksensa juuri Haapajärveltä.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistele parhaillaan Suomen esitystä tukiuudistukseen, jossa muuttuvat niin cap-, LFA- kuin ympäristötukijärjestelmätkin. Vaikka tavoitteena oli selkiyttää tukia, uudesta järjestelmästä tulee entistä monimutkaisempi.

Peruslinja tukiuudistuksessa on selvä: tuotantoon sidottuja tukia halutaan vähentää, jotta EU:n tasolla maatalouden ylituotantoa saataisiin alemmaksi.

"Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuosina investoitu voimakkaasti ja myös jatkossa investoidaan. Tällaisessa tilanteessa edullisinta olisi, että tukiuudistus olisi mahdollisimman kannustava. Tuotantoon sidotut tuet ovat meille siksi tärkeitä", MTK-Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi sanoo.

Varsinkin cap-tuen uutta järjestelmää odotetaan mielenkiinnolla. Äärimmillään se tarkoittaa sitä, että tuesta tulee tilakohtainen, jolloin tilan tukitaso määritellään viitevuosien 2000-2002 tukien perusteella.

"Se kohtelisi todella huonosti niitä tiloja, jotka ovat voimakkaasti investoineet vuoden 2002 jälkeen. Samalla se naulaisi tukitason pysyvästi noiden vuosien tasolle, jolloin investointihalukkuus varmasti vähenee", toiminnanjohtaja Lehtiniemi sanoo.

Toisessa ääripäässä on cap-tukien muuttaminen täysin peltohehtaaripohjaisiksi. Sekin olisi Pohjois-Pohjanmaalle huono vaihtoehto.

"Varsinkin naudanlihatiloille se olisi katastrofi, koska näillä tiloilla on eläinlukuun nähden vähän peltoa. Huonosti se kohtelisi myös maitotiloja", Lehtiniemi kertoo.

Todennäköisesti uusi tukijärjestelmä on jotakin näiden kahden väliltä, eli osa tuista jää tuotantoperusteisiksi ja osa muuttuu joko tila- tai hehtaarikohtaisiksi. Lopullinen päätös vasta kertoo, miten tukiuudistus kohtelee erilaisia tiloja ja tuotantosuuntia.

Myöskään investointitukien korotuksesta ei odoteta sellaista kannustinta, että se korvaisi jatkuvien tukien irrottamisen tuotannosta. Investointeja tehdään kuitenkin tuotannon lisäämisen ja tehostamisen tarpeen takia.

Investointitukien ongelmana on myös se, että tukien korotus helposti johtaa rakennus- ja laitekustannusten nousuun. Saattaa käydä niin, että tukikorotus siirtyykin aivan eri taskuihin kuin on tarkoitus.

Ilmoita asiavirheestä