Yritysten toimintaa tukevien julkisten organisaatioiden tehokkuutta kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta selvittänyt maaherra Eino Siuruainen sanoo olevansa ymmällään siitä, kuinka etäälle niissä on autettavista ajauduttu. Selvitysmies kertoo havainneensa myös, että Suomen talouselämää ja yritystoimintaa tukeva välittäjäorganisaatiojärjestelmä on sekava ja hajanainen.
Selvitysmies Siuruaisen tarkasteli yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä Pohjois-Pohjanmaan teknologia- ja osaamiskeskuksia, kehitysyhtiöitä, tiede-puistoja, yrityshautomoja sekä muita koulutus- ja tutkimusyhteisöjä.
Yritysten tukiorganisaatioiden on väistämättä tehostettava toimintaansa, jalkauduttava kentälle ja mentävä suoraan yrityksiin, selvitysmies Siuruainen esitti luovuttaessaan työnsä keskiviikkona kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisella (kesk.). Samantyyppisiin johtopäätöksiin päätyi myös Savon koulutuskuntayhtymän suunnittelujohtaja Esko Luoma. Hän tarkasteli tilannetta Savossa.
Kaikilla tasoilla arvioinnin paikka
Jopa rajunpuoleinen pöllytys olisi Siuruaisesta tarpeen, että jokaisessa organisaatiossa ruvettaisiin katsomaan kriittisesti omia mahdollisuuksia edistää Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Selvitysmiehen mukaan yritysten toimintaa tukevien organisaatioiden toiminnan tehostamisen onnistuminen on Suomessa kohtalon kysymys.
Pöllytykseen selvitysmies lähtisi korkeinta tasoa myöten. Selvitystyönsä perusteella Siuruainen haluaisi jatkoselvityksen siitä, onko sisäministeriö paras taho ohjamaan maan aluekehitystä. Jos korkein vastuunkantaja valittaisiin yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta, se olisi hänen mukaansa kauppa- ja teollisuusministeriö.
Tuekseen kauppa- ja teollisuusministeriö tarvitsee opetusministeriötä, jonka kontolla on vastuu yritysten tarvitseman työvoiman kouluttamisesta. Maan tapa tuottaa uusia organisaatioita
Siuruaisen havaitsi, että yritysten toimintaa tukeviin organisaatioihin kohdistuu myös toimintaa häiritsevää ristikkäistä painetta: monessa tapauksessa keskushallinto päättää rahoituksesta ja ohjaa toimintaa, mutta samalla niihin kohdistuvat alueelliset odotukset ja vaateet lisääntyvät.
Organisaatiot ovat ymmällään, miten aallokossa oikein ja tehokkaasti toimisivat. Siuruainen kertoo havainneensa välittäjäorganisaatioiden eristäytyvän ja lokeroituvan, kun niiden suojautumisen sijasta pitäisi jalkautua etsimään keinoja avoimen talouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Tilannetta ei selvitysmiehen mielestä myöskään helpota maan tapa perustaa löysästi uusia tilapäisiä välittäjäorganisaatioita, sillä ne tapaavat herkästi muuttua viranomaismaisiksi, pysyvyyttä tavoitteleviksi toimijoiksi.
Tulosohjausta kepillä ja porkkanalla
Loppukesällä selvitystehtävän kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselta saanut maaherra Siuruainen sanoo empineensä toimeksiantoon suostumisesta. "Huomautin ministerille, ettei edellinen teknologiarahoituksen kehittämiseen keskittynyt selvitykseni ole kovin paljoa elänyt valtion hallinnossa eikä siinä tehdyt ehdotukset ole johtaneet toimenpiteisiin."
Jos Suomi aikoo pärjätä, ei Siuruaisen mielestä ole varaa toimettomuuteen. Hän linjaakin keskushallinnolle nykyistä selkeästi tiukempaa oteta rahoittamistaan organisaatioista, toimivaa tulosohjausta ja sen välineiksi keppiä ja porkkanaa. Siuruaisen mukaan toimiin on ryhdyttävä, koska yrittäjät kokevan jäävänsä ulkopuoliksi heitä tueksi tarkoitettujen organisaatioiden palveluista.