Viime viikkoina melkoiseen maatalouspoliittiseen ristituleen joutunut maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vakuuttaa, että sopu pohjoisen ja etelän viljelijöiden välillä on jo pitkälle olemassa.
Korkeaojan mukaan kulumassa oleva vuosi on hankala välivuosi. Vasta ensi vuonna tulee käyttöön uusia välineitä. Valtioneuvosto päättää torstaina tämän vuoden kuohuntaa synnyttäneestä maataloustukisovusta. Sen lähtökohtana on ministerin mielestä se, että kaikkialla Suomessa pitää säilyttää tuotantoedellytykset ja tuotannon kilpailukyky.
Korkeaojan mukaan pohjoisen viljelijöiden kokonaistukitasot nousevat nykyisestä jonkin verran.
"Sen lisäksi tulee erittäin mittava nuorten viljelijöiden tukijärjestelmän ja investointitukien parannus", Korkeaoja kertoi tiistaina Tervolassa Länsi-Lapin ammatti-instituutin Louen yksikön uuden huippunykyaikaisen opetusnavetan vihkiäisissä.
"Meillä on edessä tukijärjestelmän yhteensovittamisurakka. Siinä puhutaankin vuodesta 2005 ja pitkälle siitä eteenpäin."
Viime kesänä päätetty Euroopan unionin maatalousreformi antaa Korkeaojan mukaan kohtuullisen vakaan pohjan myös Pohjois-Suomen tuotannolle. Se on perusta vuoteen 2013 asti.
"Suomelle oli tärkeää muun muassa se, että maidon tuotantokiintiöt jatkuvat eli nykyiselle tuotannon määrälle on varmuus. Maidon hallinnollinen hinta laskee, mutta sitä korvataan CAP-tuella."
Ministerin mielestä Louen opetusnavetta on hyvä esimerkki tulevaisuuden maidontuotantoyksiköstä, jossa toiminnot on työtä säästävästi pitkälle automatisoitu.
Maatalouden raju rakennemuutos ja teknologinen kehitys onkin karsinut ja kasvattanut tiloja, mutta edelleen maitotilojen keskikoko on noin 20 lehmää.
Uudet rakennettavat navetat ovat kooltaan 40 lehmän navetoita ja siitä ylöspäin. Automaattilypsyjärjestelmällä varustetut navetat ovat jo yleensä 60 tai 120 lehmän yksiköitä. Suomessa on vasta muutamia 180-200 lehmän navetoita. Louen opetusnavetassa on 70 lypsävää.
"Suomen on tarkkaan harkittava, mikä on meille jatkossa sopiva rakennemalli ja tilakoko", Korkeaoja sanoo.
Tiloista yhä enemmän liikeyrityksiä
Korkeaoja huomauttaa, että suomalaiset tilat eivät jo lähtökohdista johtuen voi kilpailla suurimpien ja tehokkaampien eurooppalaisten maidontuottajien kanssa, mutta rakennekehityksen jatkuminen varsin nopeana on väistämätöntä.
Tuotannon kasvu tekee tiloista entistä enemmän liikeyrityksiä, joiden johtamiseksi tarvitaan tietoa, taitoa ja liikkeenjohtokykyä. Korkeaojan mukaan viljelijöiden koulutus ja tutkimustulosten siirtäminen nopeasti tuotannossa sovellettavaksi voivatkin olla suurimpia vahvuuksiamme tulevaisuudessa.
Koneet ja automaatio mahdollistavat isonkin karjan hoitamisen perheyrityspohjalta, mutta yläraja tulee silti kohtalaisen pian vastaan. Korkeaoja katsoo, että on todennäköisesti jatkossa maatiloilla tarvitaan tilan ulkopuolista työvoimaa selvästi nykyistä enemmän.