Suomalaislapset suhtautuvat muita pohjoismaita sallivammin ruumiilliseen kuritukseen. Kolmannes suomalaislapsista hyväksyy lievän ruumiillisen kurittamisen kuten tukistamisen. Enemmistö lapsista onneksi on sitä mieltä, ettei ruumiillinen kuritus ole sallittua.
Valitettavaa on, että suomalaislapset näyttävät kasvavan muita pohjoismaita väkivaltaisemmassa kulttuurissa. Muissa pohjoismaissa lapset suhtautuvat lieväänkin kurittamiseen huomattavasti kielteisemmin kuin suomalaislapset. Tiedot käyvät ilmi YK:n lastenavun järjestön Unicefin tuoreesta yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin lasten osallistumisoikeuksia.
Pohjoissuomalaisittain hämmentävää on, että pohjoisen lapset ovat muita suomalaislapsia valmiimpia sallimaan väkivallan käytön. Pohjoissuomalaisten lasten vanhemmille on tässä vakava ja vahva viesti.
Vanhempien on syytä miettiä, mistä johtuu, että pohjoisen lapset hyväksyvät kurittamisen muuta Suomea herkemmin. Jos tukistamista tai läimäyttelyä ei pidetä pahana kasvatuskeinona, lapsetkin kopioivat ajatusmallin ja siirtävät sitä eteenpäin.
Lasten asenteet ovat suoraa heijastumaa aikuisten asenteista. Suomi on perinteisesti väkivaltainen maa. Varsinkin runsas alkoholinkäyttö lisää pahoinpitelyjä ja rauhattomuutta kodeissa. Perheväkivaltatilastoissa Suomi keikkuu Länsi-Euroopan kärjessä. Nyrkkiin turvaudutaan herkästi, ja monessa tapauksessa puolisoon ja lapsiin kohdistuva väkivalta saa raakoja muotoja.
Tämä näkyy myös siinä, että muiden pohjoismaiden lapset pitävät suomalaislapsia tiukemmin kiinni näkemyksestä, jonka mukaan lapsia pitää suojella väkivallalta.
Unicefin selvitys kertoo, että kurittamisasenteissa on kuitenkin menty parempaan suuntaan. Lievää kuritusta kannattavien suomalaislasten joukko on pienentynyt roimasti kolme vuotta aiemmin tehtyyn mittaukseen verrattuna.
Asenteet lasten kurittamista kohtaan ovat joka tapauksessa tiukentuneet. Kun Suomi toisena maailmassa kielsi lasten kurittamisen 1984, vain niukasti puolet kannatti kieltoa. Asenteet ovat parissakymmenessä vuodessa muuttuneet, ja nyt jo kahdeksan kymmenestä on kiellon takana.
Asenteita on mahdollisuus muuttaa ja lapsia kasvattaa ilman ruumiillista kuritusta. Unicef pitääkin tärkeänä median roolia asenteiden muokkaajana. Niin lasten kuin vanhempienkin tietoisuus kasvaa, kun mediassa kerrotaan oikeustapauksista, joissa vanhemmat ovat saaneet rangaistuksia lastensa kurittamisesta.
paakirjoitus@kaleva.fi