EU:n maatalousratkaisun lopulliset vaikutukset Suomen viljelijöille selviävät vasta, kun kotimaassa päätetään meillä valittavista vaihtoehdoista.
Torstaiaamuna Luxemburgissa saavutettu sopu EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta ei lopettanut epätietoisuutta maatiloilla. Vaikka uudistuksen vaikutukset jäävät selvästi pelättyä pienemmiksi, arviolta noin seitsemäksi miljoonaksi euroksi vuodessa, on moni kysymys vielä vailla vastausta.
Jäsenmaille
jäi valinnanvaraa
Ratkaisu jättää jäsenmaille paljon valinnanvaraa siihen, miten tuet lopulta maksetaan. Esimerkiksi nautatuessa valittavana on kolme mallia.
Maa- ja metsätaloustuottajain Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtaja, maanviljelijä Eero Isomaa Nivalasta sanoo, että viljelijöiden motivaatio on tulevina vuosina koetuksella. Kun EU-tuet irrotetaan merkittävin osin tuotannosta, lisäinvestointeihin ei lähdetä ja nykyistenkin lainojen hoitaminen käy monella tilalla vaikeaksi.
Pohjois-Pohjanmaalla on noin 5 000 aktiivitilaa, joista runsaat kaksi kolmasosaa on maitotiloja.
"Jos lisätyölle ei saa korvausta, miksi siihen ryhtyisi. Tila- ja tuotantomäärät voivat laskea selvästi, ja silloin on vaarassa koko kotimainen elintarvikkeiden tuotantoketju", Isomaa sanoo.
Edessä monia
kansallisia päätöksiä
Yön yli kestäneiden neuvottelujen jälkeen puhelimeen tavoitettu maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) luonnehtii neuvotteluratkaisua torjuntavoitoksi, jonka kanssa voi elää.
Ministeri Korkeaojan mielestä on valitettavaa, että monien kompromissien tuloksena on entistä monimutkaisempi tukijärjestelmä.
"Vielä ei voida tarkkaan sanoa, millaiset tilat menettävät eniten. Ensin sopimus on analysoitava huolellisesti ja tehtävä monia kansallisia päätöksiä. Neuvotteluratkaisuun pääseminen oli tärkeää siksikin, että edessämme on vielä neuvottelu EU-komission kanssa Etelä-Suomen kansallisesta, niin sanotusta 141-maataloustuesta."
Korkeaojan Suomen maatalouden erityispiirteet ymmärrettiin neuvotteluissa varsin hyvin. Erityisesti ministeri kiittelee maatalouskomissaari Franz Fischlerin taitoa johtaa vaikeita neuvotteluja.
MTK:n alustavien laskelmien mukaan keskikokoisen - 18 lehmää ja 35 hehtaaria peltoa - maitotilan menetykset ovat tukimuutosten toteuduttua ja ilman korvaavia toimia noin 3 400 euroa vuodessa. Viljatilat voivat kuivaustuen noston myötä päästä uudistuksessa jopa vähän voitolle.
"Alkuperäisen esityksen mukaan menetys maitotilalla olisi ollut 6 000 euroa vuodessa. Tuen merkittävä irrottaminen tuotannosta on kuitenkin suuri mullistus. Nyt on entistä tärkeämpää saada hyvä Etelä-Suomen kansallisen tuen ratkaisu", tähdentää johtaja Markku Suojanen MTK:sta.
MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Mäkisen mukaan tukien irrottaminen tuotannosta oli suuri pettymys.
Toinen pettymys oli, ettei Suomi saanut kauan havittelemaansa korotusta viljan viitetasoihin. Kasallisia viitesatoja käytetään tukien laskennassa. Suomi pitää omia viitesatolukujaan liian pieninä, koska niistä päätettiin aikanaan 1980-luvun huonojen satovuosien perusteella.
Kolmas pettymys oli maidontuottajia koetteleva voin hinnan alennus.
Neuvottelujen halutaan
alkavan nopeasti
Mäkinen luonnehtii ministerien sopimusta hypyksi tuntemattomaan. Kovin ärhäkästi MTK ei aio kuitenkaan enää asian tiimoilta esiintyä.
MTK:n mielestä Suomelle jäi paljon korjattavaa kansallisella tuella ja muilla ratkaisun mahdollistamilla kansallisilla järjestelyillä. Neuvottelut näistä on MTK:n mukaan aloitettava ministeriön kanssa mahdollisimman pian.
EU laittaa maataloustukeen vuosittain vajaat 50 miljardia euroa, mikä on puolet koko unionin budjetista.