Maatalouden 141-tukineuvottelujen loppuväännön piti alkaa huomenna torstaina. EU:n maatalouskomissaarin sairausloma siirtää neuvottelujen aloittamisen ensi viikkoon. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin tapaaminen toteutuu aikaisintaan ensi viikolla.
Brysselissä pöydän ääreen istahtaa kaksi lujatahtoista naista.
Komissaari Fischer Boel vaikuttaa ensi näkemältä leppoisalta isoäidiltä, mutta ulkonäkö pettää. 69-vuotias Mariann Fischer Boel on tiukka harmaa pantteri, joka ei vähästä horju tai taivu. Puheissaan hän on antanut kylmää kyytiä myös Suomen 141-tuelle.
Kotimaassaan Tanskassa maatalouskomissaariksi kolme vuotta sitten valittu Fischer Boel kuohutti vuonna 2003 - salasuhteellaan. Se paljastui traagisesti. Rakastaja, Tanskan parlamentin puhemies, löytyi veritulppaan menehtyneenä silloin maatalousministerinä olleen Fischer Boelin asunnosta. Komissaarin avioliitto selvisi kriisistä.
Sirkka-Liisa Anttilakin on kaikkea muuta kuin pehmonainen. Rempseän olemuksen takana on tiukka asiaosaaminen ja luja tahto. Anttilaa ei jalliteta helposti eikä hän pelästy tai peräänny heti, vaan käy vastaiskuun faktahyökkäyksellä.
Anttila ei ole missään vaiheessa hätkähtänyt maatalouskomissaarin julmistelusta, että 141-tuki sovittiin aikoinaan siirtymäkauden tueksi. Fischer Boel laukoi, että Suomelle on oltu reiluja jo 13 vuotta eikä väliaikainen tuki voi jatkua ikuisesti. Anttila on tyynesti ilmoittanut, että tuen jatkuminen on välttämättömyys.
Anttila on tyynnytellyt ennenaikaisesti liikkeellä olleita kuumakalleja vakuuttamalla, että neuvotteluja käydään vakavassa hengessä ja niin pitkälle, että saadaan hyvä ratkaisu aikaan.
Maatalousministerin salkku siintää vaikeudestaan huolimatta monen keskustalaisen silmissä. Anttila on vain viitannut kintaalla puheille, joissa on ehditty julmistella maatalousministerin erottamisella, jos Brysselistä ei saada sitä, mitä komissiolta lähdetään hakemaan. Jarilepät ja anttirantakankaat joutuvat odottamaan.
Suomen tavoitteet on laadittu yhdessä Maataloustuottajain keskusliiton MTK:n kanssa. Anttila on pitänyt MTK:n tiiviisti ajan tasalla neuvottelujen joka vaiheesta. Tuottajajärjestö on varonut julkisesti sohimasta herkkää tilannetta.
Vankka selkänoja Anttilalle etenkin kulisseissa on pääministeri Matti Vanhanen, joka on syksyn mittaan terästäytynyt myös 141-tuessa. Vanhanen hautasi keskustasta kuuluneet vaatimukset koplata tukineuvottelut EU:n uuden perussopimuksen ratifiointiin. Hän myös silotti Anttilan tietä neuvottelemalla komission puheenjohtaja Manuel Barroson kanssa 141-tuesta.
Neuvottelujen hämmentäjä tupsahti yllättävältä taholta ja odottamattomasta aiheesta: Muutama ahvenanmaalainen viljelijä haluaa tehdä Suomesta EU:n virallisen viinintuottajamaan. Kun kaikki EU-maat on nyt Suomea ja Latviaa lukuunottamatta luokiteltu virallisiksi viinimaiksi, hallitus päätti hakea Suomen mukaan EU:ssa tekeillä olevan viiniasetuksen myötä.
Eduskunnassa hankkeelle on yritetty painaa hätäjarrua. Sen katsotaan antavan väärän kuvan maamme ilmasto-olosuhteista. Anttilakin kiirehti neuvomaan, että hankkeesta on syytä pitää nyt matalaa profiilia komissioon päin. Viesti ehti silti saavuttaa maatalouskomissaarinkin, joka alta aikayksikön löysi ristiriidan 141-tukivaatimusten ja viinintuottajahaaveiden rinnalla.
Anttila on yhä toiveikas siitä, että ratkaisu 141-tuesta löytyy vielä tämän kuun aikana.
Kansallinen 141-tuki, jonka jatkumiselle tarvitaan komission lupa, on katkolla vuodenvaihteessa. Tekniset asiat luiskahtivat kohdalleen vaivatta. Edessä on vaikein vääntö: tukijakson pituus ja tuen taso.
Viimeisimpien tietojen mukaan tuen suuruudeksi olisi varmistumassa 94 miljoonaa euroa, vaikka komissaarin tiedottaja eilen viesti tukisumman olevan yhä auki.
Anttila lähtee siitä, että tukikausi jatkuu vuoteen 2013 eikä 94 miljoonan euron tukisummaa tarvitse asteittain pienentää. Tämän päälle Suomi on hakenut oikeutta maksaa tukea ympäristötuen kautta, mikä nostaisi loppusumman yhteensä 129 miljoonaan euroon. Komissio lähtee siitä, että oikeutta kansalliseen ympäristötukeen ei tule.
Käytännössä tukipotti siis laskisi, vaikka 141-tuki pysyisi samansuuruisena mitä tänä vuonnakin maksetaan varsinaisena 141-tukena. Niin isoista muutoksista ei olisi kyse, että ne heiluttaisivat Anttilan saati hallituksen asemaa.
Anttilan tähtäin onkin aloittaa mahdollisimman pian keskustelut ensi vuosikymmenen ratkaisuista. Lähtökohtana on se, että silloin Suomen maatalous pitää turvata EU:n yhteisön maatalouspolitiikan välineillä ja koko maa luokitella samaan epäsuotuisille alueille maksettavan tuen piiriin.
Nyt Suomi on keinotekoisesti ja väkisin jaettu kahteen vyöhykkeeseen.