Helsinki Valtio ei voi periä valtionyhtiöiden tietyille puolueille jakamia vaalitukirahoja takaisin eikä panna tuen antajaakaan maksamaan euroja omasta rahapussistaan.
"Ei sitä jakajalta peritä eikä oteta takaisin tuen saajaltakaan. Jos jotain seuraamuksia tulee, se on yhtiön sisäisen toiminnan asia", sanoo puoluerahoituksen uudistamista pohtivan toimikunnan puheenjohtaja Lauri Tarasti.
Myös julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolainen Joensuun yliopistosta korostaa, että mahdolliset jatkoseuraamukset olisivat yhtiöiden sisäisiä asioita. Julkisen sektorin tai lainsäädännön kautta ei tukiin voida jälkikäteen puuttua.
Pohjolaisen mukaan sekin on yhtiön sisäisen asia, miten se valvoo toimitusjohtajaa ja kuinka toimitusjohtaja raportoi yhtiön hallitukselle. "Tämän pitäisi tulla näkyviin yhtiön vuosikertomuksesta ja hallituksen pitäisi sitä kautta olla selvillä asioista", Pohjolainen sanoo.
Sammon entinen toimitusjohtaja Björn Wahlroos ilmoitti kokoomukselle ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja antamastaan 75 000 euron tuesta Sammon hallituksen silloiselle puheenjohtajalle Georg Ehrnroothille. Hän kertoo Hufvudstadsbaldetissa, ettei nähnyt tarpeelliseksi tiedottaa asiasta muulle hallitukselle.
Ehrnrooth paljastaa lehdessä, että Wahlroosilla oli oikeus päättää alle 50 000 euron vuosittaisista lahjoituksista yleishyödyllisiin kohteisiin. Ehrnroothin mielestä Wahlroosin kokoomukselle ohjaama lahjoitus ei ylittänyt määrättyä rajaa, sillä 75 000 euron potti maksettiin kahtena vuonna.
Siitä ei Ehrnroothin mukaan oltu käyty keskusteluja, voisiko tukea antaa puolueille. Puhe oli vain yhteiskunnalle hyödyllisestä toiminnasta.
Professori Pohjolainen huomauttaa, että on tulkinnanvarainen kysymys, jos toimitusjohtajalle on annettu valtuudet tehdä lahjoitukset yleishyödyllisille yhteistöille ja miten pitkälle tämä ulottuu myös puolueisiin. "Meillä puolueita ei ole pidetty yleishyödyllisinä yhteisöinä. Niiden tarkoitus on toisentyyppinen", Pohjolainen sanoo.
Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan puolueet taas tulkitaan yleensä yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, vaikkei tästä ole laissa säännöksiä.
Tarastin mukaan puoluelaissa on säädetty, että valtion ja sen määräämisvallassa olevien yhteisöjen tulee noudattaa puolueisiin nähden tasapuolisuutta ja yhdenmukaisia perusteita.
Pykälä koskee myös valtion määräämisvallassa olevia yhtiöitä eli yhtiöillä, joissa valtiolla on enemmistöomistus.
Sammossa valtio on merkittävä omistaja, mutta sen siivu konsernista on vain prosenttia. Sen sijaan aseteollisuuskonserni Patriasta, joka antoi kokoomukselle 6 000 euron vaalituen, valtio omistaa yli 70 prosenttia.
Tarasti kertoo, että valtionyhtiöiden oikeus antaa puolueille vaalitukea "tulee aivan varmasti pohdittavaksi", kun toimikunta kokoontuu syyskuussa. Vaikkei yhtiöiden puolueille antama tuki alunperin kuulunut selvitettäviin asioihin, Tarasti mukaan on selviö, että sekin katsotaan.
"Tottakai koko ongelma otetaan esiin", Berliinistä tavoitettu Tarasti toteaa.
Hän lisää, että on sitten puolueiden päätettävissä, miten säännökset muuttunut.
Tarasti toimikunnassa istuva keskustasta puoluesihteeri Jarmo Korhonen kiirehti jo eilen vaatimaan , että valtionyhtiöt eivät saa jakaa puolueille vaalirahaa, eivät ostaa edes seminaarilippuja. Kiellon pitäisi olla ehdoton, jos valtion omista yli puolet yhtiöstä.
SDP:tä toimikunnassa edustava kansanedustajat Eero Heinäluoma sallisi seminaariliput. Puoluesihteeri Ari Korhosen mielestä yhtiöt voivat itse halutessaan julkistaa tuet vaikka jo nyt. Kokoomusministerit eivät kieltoa kannata.