Oulainen Professori Kyösti Pietola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) arvostelee Suomen maatalouden tukipolitiikan muuttamista investointeja suosivaan suuntaan. Tämä johtaa siihen, että "subventoidulla pääomalla saneerataan työvoimaa ulos sektorilta".
Euroopan unionin maatalouskomissaari Franz Fischler on puolestaan antanut sapiskaa Suomelle siitä, ettei täällä ole käytetty rahaa investointeihin siinä määrin kuin olisi ollut mahdollista. Pietola asettaa kyseenalaiseksi tällä tavoin saatavan rakennekehityksen hyödyt.
"Ollaanko korkeilla investointituilla houkuttelemassa alalle yrittäjiä ja investoimassa sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ennenpitkää olekaan kannattavia"? Pietola kysyy.
Tukisekamelskaan tympääntyneiden maanviljelijöiden keskuudessa on noussut huoli, että tuotantotilojen rakentamisrahojen äkkinäinen korotus johtaa niin sanottuihin yli-investointeihin. Pietola arvioi määräaikaisen korotetun investointiohjelman saattavan saada aikaan kiireen, mikä puolestaan voi johtaa ylilyönteihin.
"Politiikka kannustaa aikaistamaan investointeja, vaikka muuten saattaisi olla järkevää katsoa jonkin aikaa, mitä markkinoilla tapahtuu ja rakentaa uutta vasta myöhemmin. Viljelijät pelkäävät, että heitä rangaistaan tukitasoa laskemalla, etteivät he investoi nyt", Pietola sanoo.
Osa tuottajista kokee pettymyksen
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa yli 600 investointitukihakemusta odottaa ratkaisua. Ruuhka vuodenvaihteessa on ollut lähes samanlainen vuodesta toiseen. Tähän mennessä rahaa ei ole ollut tarjota kaikille halukkaille. Hakukielto on päällä, koska parhaillaan sorvataan uusia tukisääntöjä.
Maa- ja metsäntalousministeriöstä arvioidaan uusien säädösten valmistuvan huhtikuussa. Investointitukien summa nousee reippaasti: 350 miljoonasta urosta 470 miljoonaan euroon. Osaan tuista on tulossa merkittäviä korotuksia, osa pysyy entisellään ja osa huononee. Rahaa maan hankinnan tukemiseen on luvassa aikaisempaa niukemmin.
"Nyt ollaan odottavalla kannalla. Ei ole tietoa, mille tasolle investointien tuki asettuu. Tarkoitus on purkaa jonoa vanhojen säädösten pohjalta. Voi olla, että osa hakijoista peruu hakemuksensa ja hakee uutta, selvästi kohoavan tukitason mukaista tukea", toteaa rahoitusylitarkastaja Mikko Kangas Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta.
Oulaisten maaseutusihteeri Keijo Pylväs pitää yli-investointeja mahdollisena. "Kun tukiprosentit nousevat koko maassa, vaara on, että hullaannutaan tarpeettomiin investointeihin."
Pylväs sanoo investointituen muutoksen asettavan viljelijät eriarvoiseen asemaan. "Tukiratkaisu pettää niitä tuottajia, jotka ovat investoineet aikaisemmin. He ovat luottaneet siihen, että tukijärjestelmä säilyy entisellään ja että he pystyvät tulotuen kautta maksamaan hankinnat."
Tuella ratkaiseva vaikutus päätöksiin
Tukipolitiikan muutos tähtää virallisestikin ilmoitettuna maaseudun rakennemuutoksen kiihdyttämiseen. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että maanviljelijöiden ja maataloudesta toimeentulonsa saavien määrä vähenee; pienten tilojen kato kiihtyy suurten tilojen kasvaessa.
Investointituet eivät ole maatalouden kokonaistukipotissa mikään jättisiivu, päinvastoin varsin pieni kokonaisuuden rahavirta huomioiden. Mutta yksittäisen tilan laajentamis- ja rakentamispäätösten kannalta se on useimmiten ratkaiseva.
EU:n tyrmäämässä Suomen linjassa, jossa tulotukien taso oltaisiin pidetty vähän korkeammalla ja investointitaso vastaavasti alemmalla tasolla, olisi Kyösti Pietolan mukaan ollut järkeä. "On kyseenalaista, että sellaiselle toimialalle, jossa pääoma tuottaa huonosti jo ennestään, yritetään tosi mittavalla subventiolla sijoittaa lisää pääomaa."