Kreikan parlamentin päätös hyväksyä velkojien kolmannen tukipaketin saamiselle asettamat ehdot merkitsee vain sitä, että pääministeri Alexis Tsipras voi palata takaisin neuvottelupöytään. Vasta siinä ratkeaa, saako Kreikka havittelemaansa lisärahoitusta.
Yhä useampi vaikutusvaltainen talousasiantuntija on kääntynyt epäilemään Kreikan kykyä selviytyä veloistaan, ellei niitä leikata tuntuvasti. Yhä todennäköisemmältä näyttää, etteivät velkojamaat, Suomi muiden mukana, tule saamaan läheskään kaikkia saataviaan koskaan.
Vasemmistolaisen pääministeri Tsiprasin takinkäännökset kuvaavat hyvin Kreikan tilanteen epätoivoisuutta.
Senkin uhalla, että oma Syriza-ryhmä hajosi parlamentissa, Tsipras runnoi läpi paketin, jonka vaatimukset ovat kansalaisille paljon epämieluisammat kuin taannoisessa kansanäänestyksessä kaadetut ehdot. Ellei pakettia olisi hyväksytty, Kreikka olisi ajautunut kaaokseen heti.
Tosiasiassa Kreikalla ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Tsipras pelaa samaa kreikkalaista peliä, jota maan valtiaat ovat aikaisemminkin pelanneet. Edes hän itse ei usko maalta vaadittavien ehtojen auttavan kriisin ratkaisussa, silti hän ajoi lainapaketin läpi parlamentissa.
Euroopan johtajat tekivät viime viikonvaihteessa Tsiprasille selväksi, että paketti on pakko niellä kaikkine karvoineen, mikäli Kreikka aikoo saada lisärahaa. Tiukoilla ehdoilla haluttiin viestittää, ettei vanha peli vetele.
Kreikan johto on koko ajan yrittänyt vain pelata aikaa. Edessä häämöttää romahdus, jota halutaan lykätä tuonnemmaksi kaikenlaisin vippaskonstein. Mitä kauemmin vitkutellaan velkataakkaa kasvattaen, sitä rajumpia toimia täydellisen sekasorron estäminen tulee edellyttämään.
Tukipaketti ei pelasta Kreikkaa. Parhaimmillaan se antaa lisäaikaa tehdä välttämättömiä poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.
Useat tähänastisista talousleikkauksista ovat kuitenkin vain pahentaneet maan ahdinkoa. Harmaasta taloudesta ja korruptiosta ei ole päästy eroon. Sen sijaan kansalaisten elämä on tehty kurjaksi.
Velan hoidon kannalta tärkeintä olisi saada talous kasvu-uralle, mutta tässä on epäonnistuttu täysin. Kreikka on vuosia jatkuneen kriisin aikana menettänyt neljänneksen kokonaistuotannostaan. Bruttokansantuote laskee edelleen tänä vuonna, ja joka neljäs kreikkalainen on työttömänä.
Kolmannen tukipaketin suuruudeksi on arvioitu 86 miljardia euroa. Raha tulisi Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta. Sanovat suomalaispoliitikot mitä tahansa, riski kasvaa. Saksalaisen viikkolehti Focusin mukaan tuki nostaisi Suomen osuuden noin 930 euroon jokaista kansalaista kohti laskettuna.
Tähän saakka Euroopan päättäjät ovat uskotelleet Kreikan selviävän veloistaan. Ääni kellossa on muuttunut viime kuukausina ja epäusko kasvanut. Käy niin tai näin, Kreikan ongelmat tulevat olemaan pitkään Euroopan päättäjien murheena.
Pääkirjoitus