Tulopoliittinen neuvottelutulos saatiin lopulta aikaan monen väännön ja unettoman yön jälkeen, kun järjestöjohtajat pääsivät sopuun palkankorotusten soveltamisesta ohje- ja taulukkopalkkoihin. Korotus voidaan tehdä prosenttipohjalta, mutta myös vastaavana määränä euroja ja senttejä.
Ilman yllätyksiä tuposovinto ei kuitenkaan syntynyt. Keskusjärjestöjen hyväksymästä neuvottelutuloksesta irtaantuivat irtaantuivat vanhat SAK:n ongelmaliitot, Paperiliitto ja Elintarviketyöläisten liitto. Akavasta Lääkäriliitto ilmoitti vastustavansa neuvottelutulosta.
Liittojen päätöksiä odotetaan vajaan kahden viikon kuluttua. Vasta silloin nähdään, syntyykö tuloratkaisu vai ei. Työnantajien edellyttävät, että kaikki liitot hyväksyvät neuvottelutuloksen. Muutaman liiton irtautumiseen ei tupoa kuitenkaan ole viisasta kaataa. Siedettävällä tasolla syntynyt tulosopimus tuo nimittäin vakautta talouteen.
Kaksivuotinen tuporatkaisu nostaisi työvoimakustannuksia ensimmäisenä vuonna 2,9 prosenttia ja toisena 2,2 prosenttia. Kun mukaan lasketaan liitto- ja tasa-arvoerät sekä hallituksen lupaamat verohelpotukset, keskituloisen palkansaajan arvioidaan saavan 45 euroa lisää palkkaa kuukaudessa.
Tulosopimus ei ole tärkeä vain hallitukselle poliittisena näyttönä, vaan yleiseltäkin kannalta, jotta maa pääsisi irti taantumasta. Auttaakseen liittoja päätöksenteossa hallitus hyväksyi maanantaina sadan miljoonan euron verokevennyspaketin sekä lukuisia työllisyyttä ja investointeja tukevia toimia. Aikaisempiin tulosopimuksiin verrattuna hallituksen anti on vähäinen. Uusi neuvottelutulos painottuukin palkankorotuksiin, ei veroporkkanoihin.
Tästä huolimatta hallituksen tarjous keventää verotusta hivenen. Tähän asti on kyetty vasta takaamaan se, ettei verotus kiristy. Hallituksen paketti on kuitenkin ehdollinen. Ellei neuvottelutulos saa riittävää hyväksyntää liittotason neuvotteluissa, raukeavat esitykset.
Hallituksen uudet linjaukset lisäisivät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja vuositasolla 112 miljoonaa euroa. Palkansaajien työttömyysturvamaksun alennus 0,2 prosenttiyksiköllä nostaa vuositason yhteisvaikutuksen noin 174 miljoonaan euroon. Jos aiemmin tehdyt esitykset otetaan huomioon, veronkevennysten määrä on noin 490 miljoonaa euroa.
Tukipakettiin sisältyy myös työllisyyttä ja investointeja tukevia toimia. Lisärahaa on luvassa myös oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen home- ja kosteusvaurioiden poistoon. Merenkulun tukiakin lisätään, vaikka suunta on väärä. Nykyisiäkin pitäisi supistaa.
paakirjoitus@kaleva.fi