Varapuheenjohtaja Antti Rantakankaan mukaan maatalouden tukirahoista on päätettävä jo hallituksen kehysriihessä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on tultava ratkaisu ennen keskustan kesäkuun alussa Oulussa pidettävää puoluekokousta.
"Maaseuturahoista on saatava päätös jo kehysriihessä. Tämä on keskustalle hallituskysymys. Tällä näkemyksellä on koko keskustan johdon tuki", Rantakangas ilmoittaa.
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että jo maaliskuun 21. päivänä pidettävässä hallituksen kehysriihessä on tehtävä selkeä päätös pienenevien EU:n maaseuturahojen kompensoimisesta täysimääräisenä kansallisista varoista.
Laskua ei yksin viljelijöille
Rantakankaan mukaan maaseuturahoja uhkaavan noin 100 miljoonan euron aukon paikkaamispäätöstä ei voida lykätä syksyyn sillä perusteella, että EU:lta saatava osuus ei olisi vielä kehysriiheen mennessä tiedossa.
"Se ei käy. Tämä asia pitää ratkaista samassa yhteydessä kuin kehyksistä päätetään. Jos hallitus sopisi kehyksistä niin, että tämä jäisi auki se aiheuttaisi liikaa epävarmuutta kaikille", Rantakangas sanoo.
Rantakankaan mukaan maataloustukeen tarvittavan potin on myös oltava uutta rahaa. "Kompensaatiota ei voi hoitaa niin, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sisällä varoja siirrellään momentilta toiselle."
Rantakangas painottaa, että EU:n laajentumisen seurauksena kutistuvien maaseuturahojen täysimääräinen. kansallinen kompensoiminen on "periaatteellinen koko kansan asia ja oikeudenmukaisuuskysymys".
"Lasku on jaettava kaikkien suomalaisten eikä vain yhden ammattiryhmän kesken. Jos viljelijät joutuisivat yksin maksamaan laskun, se jakaisi kansalaisia. Ratkaisun pitää olla eheyttävä niin, että viljelijät tuntevat olevansa samanlaisia kansalaisia kuin kaikki muutkin", Rantakangas sanoo.
Hän lisää, että ratkaisulla on kytkentä myös maatalouden kannattavuuteen ja ruuan tuotannon edellytyksiin.
Jyrkkä torjunta
Tanskan mallille
Maatalousväen lisäksi keskustan kentältä kohdistuu puolueen ministeriryhmään kovat paineet ja odotukset kuntasektorilta.
"Keskusta ja myös pääministeri, puheenjohtaja Matti Vanhanen ovat puhuneet liian vähän näistä keskustalle perinteisesti tärkeistä asioista. Se on johtanut siihen, että keskustan on pakko terävöittää politiikkaansa näillä kahdella sektorilla", Rantakangas sanoo.
Hänen mukaansa nämä ovatkin ne kevään kaksi isoa kysymystä, joihin keskusta "lataa sen poliittisen pääoman, mitä äänestäjiltä on saatu".
Kunta- ja palvelu-uudistuksesta pitää Rantakankaan mukaan saada hallituksessa ratkaisu keskustan puoluekokoukseen mennessä.
Hänen mukaansa keskustalla on valmius hyväksyä puitelaki, jossa linjataan laajemmalla väestöpohjalla hoidettavat asiat. "Tämä pitää kuitenkin tehdä niin, että kunnat muodostavat vapaaehtoisesti yhteistoiminta-alueet. Uskon, että siinä nykyinen seutukuntapohja on hyvä pohja."
Siirrettävien tehtävien osalta keskustalla ei Rantakankaan mukaan tässä vaiheessa ole kynnyskysymyksiä. Sen sijaan kuntien pakkoliitoksille ilmoitetaan jyrkästi ei.
"Emme voi hyväksyä pakkokeinoja eli suomeksi sanottuna Tanskan mallia, jossa tietyn siirtymäajan kuluessa muodostettaisiin lainsäädännön kautta isompia kuntia", Rantakangas sanoo ja varmistaa: "Tällainen perälauta ei meille kelpaa."