Maa- ja metsätalousministeriö ja tuottajajärjestöt yrittävät löytää jo tänään tiistaina yhteisen linjan eteläisen Suomen 141-tuesta, jota hallitus tulee esittämään EU-komissiolle elokuun alussa.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) valtiosihteeri Jouni Lindin mukaan komissiolle tehtävä esitys on "haasteellinen, mutta realistinen".
Suomen tavoite on saada aikaan pitempiaikainen, vuoteen 2013 ulottuva ratkaisu. Kiperimmät kysymykset ovat tukien sitominen tuotantoon ja tukien tasot.
Ne puhuttavat eniten myös ministeriön sekä MTK:n ja ruotsinkielisen tuottajajärjestön välisissä neuvotteluissa.
Pohjois-Suomen osalta muutoksia ei ole vuoden vaihteessa tulossa, sillä 142-tuki on pysyvää tukea. Siitä tehdään tämän vuoden aikana väliarvio.
141-tuen tilanne on kinkkisempi. EU-komissio lähtee siitä, että se sovittiin vain siirtymäkauden tueksi ja tuesta luovutaan asteittain. Suomi puolustaa liittymissopimuksessa mainittua tukea pysyvänä.
Märehtivät ensin, sitten yksimahaiset
Lisäksi EU:n tavoitteena on luopua kaikesta tuotantoon sidotusta tuesta vuoden 2015 jälkeen. Toteutuessaan tämä tietäisi suuria vaikeuksia Suomen maataloudelle.
Lähtökohta tuleville 141-neuvotteluille on se, että nyt vuodenvaihteeseen asti voimassa olevaa tukimallia komissio ei jatkossa hyväksy.
Jos tuen sitomisesta tuotantoon luovutaan, tietää se valtiosihteeri Lindin mukaan isoja vaikeuksia ennen kaikkea kotieläintuotannolle.
Suomi tuleekin esittämään komissiolle neljään kohtaan eriytettyä tukimallia.
Ykkösenä ovat "märehtijät" eli maidon ja naudanlihan tuotanto, jolle tavoitellaan myös jatkossa tuotantoon sidottua tukea. Samaan luokkaan lasketaan lampaat, vuodet ja hevoset. Ministeriössä tosin mietittiin ensin pitkään "voiko hevosen luokitella märehtijäksi".
Lindin mukaan maidontuotanto on jo nyt vähentynyt A- ja B-alueilla toistakymmentä prosenttia. Jos tuki irrotetaan tuotannosta miinusvauhti kiihtyy Etelä-Suomessa.
Pohjoisessa maksettavan
142-tuen alueella maidontuotanto on ollut kasvussa. Täällä tuki on kuudesta 12:een senttiin maitolitralta. 141-alueella se on 3,1 senttiä litralta.
Toisen ryhmä muodostava "yksimahaiset" eli siat, kanat ja broilerit. Niiden osalta Suomessa varaudutaan jo siihen, että tuki joudutaan irrottamaan tuotannosta jollakin aikavälillä. Kotimaan neuvotteluissa etsitään nyt mallia, miten nyt eläinmäärään sidottu tuki voitaisiin kytkeä tilaan tai sen pinta-alaan jatkossa.
Kasvihuoneet ja puutarhatalous ovat oma kolmosryhmänsä. Niille Suomi tavoittelee nykymallista tukea. Neljänneksi tietyille erityiskasveille yritetään saada pinta-alaan sidottua tukea.
Tarvittaessa kahden viikon määräaika
Tukitasoissa lähtökohta on se, että maatalous kannattaa jatkossakin Etelä-Suomessa.
Mikäli ministeriön ja tuottajajärjestöjen välillä ei päästä mallista ja tukien tasosta yhteisymmärrykseen, valtioneuvosto määrää torstaina neuvotteluille kahden viikon määräajan.
Jos sekään ei auta, hallitus tekee komissiolle yksipuolisen esityksen Suomen tavoittelemasta tukimallista.
Yhteistä linjaa haetaan kuitenkin tosissaan. Myös maatalousministeri Anttila on mukana neuvotteluissa tuottajien kanssa.
Suomen esitys on saatava valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä, jotta valtioneuvosto voi elokuun 2. päivän kokouksessaan lyödä sen kiinni ja jättää esityksen komissiolle.
Komission kanssa neuvottelut alkavat syys--lokakuussa. Tiukan paikan tullen komissiolla on valta päättää tuista yksipuolisesti.
