Euroopan unioni valmistelee Kreikalle seitsemän miljardin euron lyhytaikaista hätälainaa EU:n budjettiin sidotusta rahastosta. Suomi muodostaa kantansa komission esitykseen ja varsinaisten tukineuvottelujen aloittamiseen torstaina aamupäivällä. Molempiin näyttäisi olevan luvassa vihreää valoa, jos Kreikan parlamentti hyväksyy vaaditut lisätoimet.
Kreikan parlamentin odotettiin äänestävän uuden tukiohjelman ehdoista myöhään keskiviikkoiltana. Euromaat arvioivat kolmannen tukipaketin kooksi 82–86 miljardia euroa. Neuvottelujen avaaminen edellyttää Suomen ohella muun muassa Saksan parlamentin hyväksyntää.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on viime päivinä pehmentänyt Kreikan tukipakettia koskevia kantojaan. Suomi on lopulta taipumassa myös väliaikaiseen hätälainaan, jota on puskettu EU:ssa vauhdilla eteenpäin.
Hätälaina takaisi sen, että Kreikka selviää lähipäivien yli ja pystyy maksamaan Euroopan keskuspankille EKP:lle ensi maanantaina erääntyvät velat.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi vielä alkuviikosta Brysselissä, että hallituksella ei ole mandaattia hyväksyä kyseistä hätärahoitusta eikä muutakaan pikaista rahoitusapua Kreikalle. Stubb kuitenkin myönsi, että jonkinlainen hätäratkaisu on saatava aikaan ennen EKP:n lainan erääntymistä. Ellei Kreikka selviä kyseisestä maksusta, maan pankkijärjestelmä uhkaa romahtaa.
Britannialle erityisjärjestely
Britannia on vastustanut komission esittämää hätälainaa erityisen raivokkaasti. Hätärahoitus on EU-budjettiin sidottu, joten se pitää hyväksyttää myös niissä maissa, joissa eurot eivät ole käytössä. EU:ssa valmistellaankin järjestelyä, joka kelpaisi Britannialle.
– Tämä ei tietenkään ole helppo vaihtoehto, mutta luontevia muita vaihtoehtoja ei ole juuri tarjolla, sanoi komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tiedotustilaisuudessa.
– Olemme tietoisia euroalueen ulkopuolisten maiden vakavista huolista. Valmistelemme sen vuoksi järjestelyjä, jotka suojelevat euroalueen ulkopuolisia maita tappioilta, jos (kyseiset) lainat jäävät maksamatta.
Britannian pääministeri David Cameron uskoo, että väliaikaisesta rahoituksesta löytyy ratkaisu, joka ei käy maan veronmaksajien kukkarolla.
IMF varauksellinen
Hätälainan ehto on, että Kreikan parlamentti hyväksyy euromaiden vaatimat lakiesitykset keskiviikkona. Laina pitäisi maksaa takaisin kolmen kuukauden päästä eli sen jälkeen, kun uusi tukiohjelma on saatu käyntiin. Virkamieslähteet toivovat, että tukiohjelmasta saataisiin sopimus jo kuukauden kuluessa, jolloin lainan voisi maksaa takaisin jo aiemmin.
Euromaiden johtajat ennakoivat, että Kreikka tarvitsee vielä toisen viiden miljardin euron hätälainan elokuun puolivälissä.
Väliaikaisen "siltarahoituksen" avulla Kreikka saisi maksettua pikaisesti myös maksurästit Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Rästien maksu on ehto sille, että IMF voi olla mukana uudessa tukiohjelmassa.
IMF suhtautuu varauksellisesti Kreikan tukemiseen, sillä sen mukaan uusi tukiohjelma edellyttäisi Kreikalle merkittäviä velkahelpotuksia. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi maksuaikojen pidentämistä 30 vuodella. Euromaiden johtajat ovat luvanneet harkita velkahelpotuksia vain, jos Kreikka sitoutuu kaikkiin ehtoihin ja tukiohjelma etenee onnistuneesti.