Tukin ajon jälkeen vielä pit­käl­le juok­su­len­kil­le

Olavi Salosen mukaan hänen juoksukuntonsa pohjana oli kova ruumiillinen työ. Maatilalla tehtiin metsä- ja peltotöitä. 1953 Salonen voitti nuorten SM-kisoissa hopeaa. Edellisenä päivänä hän oli maamieskoulussa lyönyt 800 heinäseivästä pystyyn.

Olavi Salosen mukaan hänen juoksukuntonsa pohjana oli kova ruumiillinen työ. Maatilalla tehtiin metsä- ja peltotöitä. 1953 Salonen voitti nuorten SM-kisoissa hopeaa. Edellisenä päivänä hän oli maamieskoulussa lyönyt 800 heinäseivästä pystyyn.

Olavi-kolmikko ja Waern ovat 1933-syntyneitä. Salsola kuoli syksyllä 1995. Salonen muistaa, että hän aloitti aktiivisen urheiluharjoittelun 18-vuotiaana 1951.

"Harjoittelu eteni työn ohella. Kerrankin lähdin tukin ajon jälkeen illalla lenkille. Kotiväki oli huolissaan; tuolla menolla se tappaa itsensä, sanottiin."

22-vuotiaana Salonen muutti Poriin ja pääsi Rosenlewin tehtaalle töihin.

Talvet 1956 ja 1957 hän harjoitteli "voimaperäisesti" Suomen parhaiden kestävyysjuoksijoiden Urho Julinin ja Erkki Rantalan kanssa.

"Jäisillä ja lumisilla teillä tehtiin pitkiä lenkkejä ja otettiin vauhtivetoja. Ne olivat niin kovia, että 10x400 metrin puolivälissä jo alkoi tuntua pahalta."

Salosen mukaan kovan harjoittelun ohella hänen aikanaan osattiin myös levätä. Neljän kovan lenkkipäivän jälkeen pidettiin kaksi päivää lepoa. Jos jalat olivat juntturassa, ohjelmaan sopi myös hiihtolenkki.

"Minun aktiiviuran aikana ei myöskään haettu yhtä kuntopiikkiä, vaan kunto pyrittiin pitämään tasaisena keväästä syksyyn."

Harteikas Salonen ei ollut langan laihan juoksijan perikuva. Hänen lempinimekseen tuli tankki 1957 pidetyn Ruotsi-ottelun jälkeen.

"Ruotsalaiset pelasivat taktiikallaan niin, että Waern kärjessä yritettiin päästää karkuun. Huomasin tämän ja yritin kaarteessa kahden muun ruotsalaisen ohi. Siinä tuli käsikosketusta ja ruotsalaiset hylkäsivät minun juoksuni", Salonen muistelee.

Seuraavana päivänä ruotsalaislehdessä oli kirjoitus: idästä tuli tankki ja murskasi ruotsalaiset alleen.

Salonen on ihmetellen seurannut tämän päivän suomalaisjuoksun tasoa.

Kaikki olosuhteet pitäisi olla paremmat kuin 1950-luvulla, mutta tulokset ovat kaukana Olavien ajoista. Turun eliittikisoissa viime sunnuntaina muisteltiin Olavien ME-juoksua. 1500 metrin voittaja Kenian Samson Surun jäi noin sekunnin Olavien ajoista ja parhaan suomalaisen Simo Wannaksen aika oli 3.47,73.

"Aika surkeesti on suomalaisilla mennyt. Vikaa täytyy olla tyypeissä, harjoittelussa ja lapsuuden liikkumisessa. Onko nykypolvi yksinkertaisesti heikkoa tekoa", Salonen kysyy.

Ilmoita asiavirheestä