Jos olisin diktaattori, tekisin maatalouden tukijärjestelmästä yksinkertaisen ja tuet maksettaisiin kuten kansallisen maatalouspolitiikan aikana hintaan sidottuna tukena. Se vain on mennyttä maailmaa", huokaa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.).
Korkeaoja ei ole diktaattori eikä tukijärjestelmässä pelata vain kansallisilla nappuloilla. Niin ministerin kuin talonpoikien on sopeuduttava EU-maailmaan sekä globaaliin kaupan vapautumiseen.
Korkeaojan tehtäväksi jää raivata tukiviidakkoa ja pusertaa tasapuolisia ratkaisuja, jotka tyydyttäisivät viljelijöitä maan joka kolkassa. Tehtävä on hankala. Aina kuuluu möly ja julmistelu jostakin päin.
Viime aikoina pohjoisen ääni on ollut kuuluvin. Kesänkin mittaan on pyöritelty laskelmia siitä, että tukieurot olisivat kutistumassa ja virtaamassa etelään. Korkeaoja vakuuttaa, että näin ei käy.
Maatalousministeri muistuttaa, että tukijakomalli valmisteltiin erittäin tiiviissä yhteistyössä tuottajajärjestöjen kanssa. "Meidän organisaatiomme toimintaohje on ollut, että asiat keskustellaan ja käsitellään yksityiskohtia myöten MTK:n kanssa ja näin on menetelty", Korkeaoja sanoo.
Vaikka kolme pohjoisen edustajaa MTK:n kokouksessa irtisanoutui toukokuun lopulla valtion kanssa tehdystä sopimuksesta, uutta kapinamielialaa Korkeaojan mukana ei ole aihetta nostattaa.
"Alueiden ja tuotantosuuntien tukien tasapanoon ei tehdä muutoksia. Rahaa ei siirretä alueelta toisella. Tämä on erittäin vahva kulmakivi johon nojataan jatkossakin", Korkeaoja ilmoittaa.
Kirjaus takaa jaon
Hallitus hyväksyi keskiviikkoisessa budjettiriihessään lausuman, jossa sitoutuu etsimään toimenpiteet, joilla EU:n maatalousuudistuksen (CAP) ja LFA:n eli luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan toimeenpanossa huolehditaan siitä, että lähtökohtaisesti alueiden ja tuotantosuuntien väliset kokonaistukisuhteet säilyvät ennallaan. Hallitus myös sitoutui etsimään niille rahoituksen.
Korkeaoja korostaa, että tämä koukerokielinen lausuma ei ole pelkkä hyvän tahdon kirjaus. "Tukirahat myös maksetaan niin kuin luvataan. Eri tuotantosuuntia ja alueita kohdellaan tasapuolisesti, kuten sovittiin."
Korkeaojan mukaan oli hyvä, että hallitus teki tukitasapainokirjauksen yksimielisesti. Se takaa, että muutosvaiheessa tukien kokonaisuus ja keskinäiset suhteet säilyvät ennallaan. "Kirjaus tunnustaa ja vahvistaa tämän tavoitteen. Pohjoisenkin viljelijät voivat olla rauhallisin mielin", Korkeaoja toteaa.
"Halusin tämän lausuman budjettiriihestä. Se oli minun ykkösprioriteettini tilanteen rauhoittamiseksi ja selvittämiseksi. Olen erittäin tyytyväinen, että näin tapahtui", ministeri lisää.
Eurot myös löytyvät
Rahaakin ministerin mukaan on riittävästi ensi vuoden budjetissa maatalouden kansalliseen tukeen. Pohjoisen tuessa on Korkeaojan mukaan jopa jonkin verran pelivaraa. Sen käyttöä arvioidaan tarkemmin syksyllä valtion ja tuottajajärjestöjen välisissä kansallisen tuen neuvotteluissa, kun EU-komissiolta on saatu tarvittavat tiedot.
Korkeaoja jatkaa, että ensi vuonna on tulossa myös korotus luonnonhaittakorvauksen lisäosaan ja investointitukiin koko Suomessa. Pohjoisen alueen kansallisen tuen maksuvalmius onkin kokonaisuutena ensi vuonna kasvamassa noin 35 miljoonalla eurolla, mikäli EU-komissio hyväksyy sen syksyllä. Tietoa odotetaan lokakuun loppuun mennessä.
Ministerin mukaan viljelijäkentällä olevan epävarmuuden syy löytyy myös levitellyistä laskelmista. "MTK:n puolella tehty omia laskelmia, jotka eivät ole täsmällisiä. Meidän laskelmissa on parempi numerollinen perusta. Se perustuu tietoihin, jotka ovat vain ministeriön käytössä", Korkeaoja sanoo. Hänen mukaansa tilannetta sekoittaa myös se, että puhutaan yhtä aikaa vuoden 2005 ja 2006 näkymistä.
"Laskelmien mukaan ensi vuoden tukisiirtymä olisi 0,8 prosenttiyksikköä etelän hyväksi eli erittäin pieni. Mutta pohjoisessa voidaan olla turvallisin mielin. Siirtymä korvataan ", Korkeaoja ilmoittaa.
Korkeaoja rauhoittelee tilannetta pitemmällekin. On arvioitu, että vuonna 2006 käyttöön otettava EU:n maatalousuudistuksen mukainen tilatuen malli synnyttää pohjoisen eli C-alueen maidon- ja naudanlihantuotannon tukirahoissa 10-20 miljoonan euron vajeen. MTK:n laskelmissa puhutaan isommastakin summasta.
"Hallitus on senkin luvannut hoitaa. Siitäkin lupauksesta pidetään kiinni. Jatkossakin lähdetään siitä, että tasapaino säilyy", Korkeaoja ilmoittaa yksiselitteisesti.
Urakka vielä edessä
Ministeri sanoo hyvin ymmärtävänsä viljelijöiden hädän. "Selkeän kuvan saaminen jatkuvasti muuttuvassa tukitilanteessa on varmasti hyvin vaikeaa. Sitä paitsi onhan tuki viljelijän näkökulmasta katsottuna liki 40 prosenttia liikevaihdosta."
Vaikka hallituksen ensi vuoden budjettineuvottelut ovat juuri takana päin, on maatalousministeri Juha Korkeaojan suururakka vielä edessä. Monet ratkaisut on saatava valmiiksi jo alkusyksystä.
Maatalousuudistuksen resurssit TE-keskuksissa kaipaavat lisäselvittelyä. Tämäkin sopu pitäisi löytyä syksyllä, jotta EU:n kokonaan maksamat tuet saadaan maksuun. Auki on myös iso ympäristötukea koskeva kysymys eli se voidaanko jo ensi vuoden alusta tehdä uusia, 5-vuotisia sitoumuksia viljelijöiden kanssa. Tuesta osa on EU-rahotteista.
"Komissiokaan ei oikein vielä tiedä miten menetellä. Asetelma on erittäin hankala. Meidän pitäisi tehdä vuoden 2005 alusta uudet sopimukset jaksolle, josta kolme vuotta on uudella rahoituskaudella. Siitä ei tiedetä kuin karkeat periaatteet. Rahoituksen tasoa ei tiedetä ollenkaan", Korkeaoja kuvaa tilannetta.
Korkeaojan mukaan toinen vaihtoehto on tehdä kaksivuotiset sopimukset. "Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa. Jälkimmäinen antaisi pitkäjänteisyyttä. Ongelmana on se, että vaikka korvauksen taso voisi säilyä, ehdot tiukkenevat, kun osa vapaaehtoisista toimista tulee pakollisiksi. Kun komissio palaa lomalta, tähän asiaan yritetään saada heti selvyys", Korkeaoja lupaa.
Budjettiriihen myönteinen tulos Korkeaojan mukaan oli kuitenkin vahvistus sille, että sopimukset voidaan tehdä nykytasoisina.
Sadosta pian selvyys
Kaiken tämän päälle taivaalta on monessa osassa Suomea satanut miltei koko kesän vettä niin, että luvassa ollut ennätyssato muuttuu kadoksi.
"On alueita, joissa on totaalikato. Pohjanmaalla on tulvien takia peruna tuhoutunut tyystin. Muuallakin sadonkorjuuriskit ovat huomattavasti kasvaneet. Etenkin ohran kasvustot ovat pahasti lakoontuneet. Se mitä saadaan korjattua on kiinni seuraavan kuukauden sääoloista".
Korkeaoja toteaa, että viime vuosilta on vähän säästyneitä satokorvausvaroja. "Kun tarkempi selvyys sadosta saadaan, nähdään riittävätkö ne ja mitä lisäbudjetin osalta tarvitsee tehdä."