Tu­ki­kiis­ta he­rät­tä­mäs­sä uu­den­lais­ta ay-ajat­te­lua

Samaan hengenvetoon, kun maanviljelijä Esa Jylhä-Ollila Nivalan Pihlajaperältä syyttää MTK:ta hampaattomaksi ja Suomen EU-tukineuvottelijoita lepsuiksi, hän huutaa muita ammattijärjestöjä tukemaan maanviljelijöiden taistelua.

MTK:n mukaan valtion maataloustukitarjous ei kohtele eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti, kuten kansallisen tuen neuvotteluissa marraskuussa oli sovittu.
MTK:n mukaan valtion maataloustukitarjous ei kohtele eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti, kuten kansallisen tuen neuvotteluissa marraskuussa oli sovittu.

Samaan hengenvetoon, kun maanviljelijä Esa Jylhä-Ollila Nivalan Pihlajaperältä syyttää MTK:ta hampaattomaksi ja Suomen EU-tukineuvottelijoita lepsuiksi, hän huutaa muita ammattijärjestöjä tukemaan maanviljelijöiden taistelua.

"Maatalous pyörittää suurta myllyä. Jos meillä olisi ystäviä, vaikkapa kuljetusala, voisimme painostaa päättäjiä vaikuttamalla rakenteisiin. Silloin neuvotteluissa olisimme eri asemassa kuin nyt, jolloin yritämme ponnistella yksin", Jylhä-Ollila pohdiskelee.

Etelä-Suomen maataloustuen heikennyksen myötä tehtävät pohjoisen tuen leikkaukset eivät saa ymmärrystä Jylhä-Ollilan tuvassa. Isännän mielestä jo EU.n kanssa neuvoteltaessa suomalaisia poliitikkoja vietiin kuin pässiä narussa.

"Ei olisi pitänyt kuin pitää kantansa", Jylhä-Ollila tokaisee ykskantaan hätistellessään isoa, mustaa ja pitkäkarvaista kissaa pois isännän tuolilta. Katti muljailee alta kulmain eikä inahdakaan. Mutta isäntä pitää kantansa ja korottaa ääntään: katti luikkii lattialle.

Menot nousevat, tulot laskevat

Jylhä-Ollilan tilalla on parikymmentä lypsävää lehmää ja reilu toinen mokoma muita nautoja sekä lammas, jonka isäntä sai kavereiltaan täytettyään viisikymmentä pari vuotta sitten. Tilan tuloista suurin lohkare koostuu maataloustuista, hieman pienempi siivu tuottajahinnoista. Elleivät maataloustulot riitä elämiseen, käännytään metsän puoleen.

Esa Jylhä-Ollila pitää varsin arveluttavana nyt kaavailtua tukikehitystä, jossa maataloustukien painopistettä siirretään investointien suuntaan. Se merkitsee keskittymisen kiihtymistä. Isot tilat vain jatkavat kasvuaan pienten joutuessa lopettamaan.

"Parempi olisi, jos viidellä tilalla olisi kullakin 200 000 litraa maitokiintiötä kuin että yhdellä tilalla on miljoona litraa. Nykymenolla kyliltä loppuu elämä. Ihmiset vähenevät ja palvelut katoavat. Tähän on menty, kun mentiin EU:hun, ja siitähän ei päästä irti sotimallakaan."

Yli kolme vuosikymmentä kotitilaansa yhdessä Meeri-puolisonsa kanssa pyörittänyt Esa Jylhä-Ollila hyväksyy tilakoon hienoisen, pikkuhiljaa tapahtuvan kasvattamisen. Olosuhteiden pakosta näin on tehtäväkin, mikäli mielii saada toimeentulon maasta.

"Menot nousevat ja tulotaso laskee. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä aina vain enemmän työtä, ottaa se omasta selkänahastaan."

Työmarkkinahenkeä MTK:hon

Poliitikkojen pitäisi Jylhä-Ollilan mielestä tarkistaa asenteita ja panna itsensä likoon. Nyt kun mennään siitä, mistä aita on matalin.

Euroopan unionia hän pitää liian sitovana, siinä mielessä jopa perustuslain vastaisena. Kun päätösvalta on annettu muualle, häntä askarruttaa, miten tällä menolla asiat makaavatkaan kymmenen kahdenkymmenen vuoden päästä.

Maataloustuottajajärjestö ei ole enää virallinen neuvottelukumppani EU:n kanssa käytävissä kädenväännöissä, vaan neuvottelut käydään ministeriön ja EU:n kesken. Jylhä-Ollila uskoo, että MTK:lla voisi olla suurempi sananvalta, jos se pitäisi kiinni työmarkkinahengestä.

"Eiväthän palkansaajatkaan hyväksy tulotasonsa romutusta, miksi meidän pitäisi hyväksyä sellainen", hän perää.

Ilmoita asiavirheestä