Suomalaiset voivat huoahtaa helpotuksesta: Nokia teki pessimististen odotusten keskellä kelpo tuloksen. Markkinoiden uhat koskevat silti alan jättiläistäkin.
Nokian tuoreinta osavuositulosta odotettiin tällä kerralla tavallista kiinnostuneempina. Kysymys ei ollut keskikesän uutispulasta, vaan siitä, että matkapuhelinjättiin on kohdistunut kasvaneita paineita sekä kilpailutilanteen että maailman talouskehityksen vuoksi.
Torstain lukujen perusteella Nokia pystyi kuitenkin taas kerran pitämään päänsä pinnalla. Tulos ei ole häikäisevä, mutta kelvollinen. Yhtiön kertomat lukemat arvioitiin hermostuneilla pörssimarkkinoillakin kokonaisuutena selvästi myönteisiksi: yhtiön kurssi nousi esimerkiksi pohjoismaiden pörsseissä ensimmäisinä tunteina peräti kahdeksan prosenttia.
Markkinatoimijoiden ajattelutapa näyttää tässä tilanteessa olevan sellainen, että on erinomaista, jos yhtiön tulos on kohtalainen. Suomalaisyhtiön tulos - vaikka se oli jopa odotuksia heikompi - veti pörssejä ylös myös muualla Euroopassa. Yhtiön kurssissa tosin onkin nousuvaraa. Vielä vuosi sitten osakkeen hinta oli 27 euroa, eilisen pompunkin jälkeen 17.
Myönteisiä kohtia Nokian tuloksessa oli useita. Niihin kuuluu muun muassa se, että yhtiö nosti arviotaan tänä vuonna myytävien matkapuhelinten määrästä. Se oli hyvä uutinen koko alalle. Kun Nokian markkinaosuus on 40 prosenttia, tuotantotahdin pitäisi vain kiihtyä yhtiön laitoksilla.
Olennainen kysymys tosin on se, millainen hinta valmistetuista tuotteista saadaan. Nokian puhelinten keskihinta laski edelleen, mikä ei luonnollisesti ole yhtiön toiveiden mukaista. Vuosi sitten samalla jaksolla puhelinten keskihinta oli vielä 90, mutta nyt 74 euroa.
Numerot kielivät toisaalta Nokian vahvuudesta niin sanotuilla kehittyvillä markkinoilla, joilla kansa enimmäkseen ostaa edullisia peruspuhelimia. Nokian käyttäjiksi oppiminen pienikatteisten laitteiden kautta merkitsee parhaassa tapauksessa sitä, että samat ihmiset ostavat tulevaisuudessa myös Nokian kalliimpia laitteita.
Komeinta suomalaisyhtiön vauhti oli Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa kappalemyynti kasvoi huimat 34 prosenttia. Huonoa kehitystä Nokian kannalta taas oli se, että se menetti asemiaan tärkeillä Kiinan ja Euroopan markkinoilla.
Sen sijaan yhtiön pääkonttorin väki voi läimäytellä toisiaan olkapäille sen vuoksi, että yhtiön pitkä luisu Pohjois-Amerikassa on ehkä tullut käännekohtaan. Kun yhtiö myi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Yhdysvalloissa 2,5 miljoonaa puhelinta, toisen neljänneksen aikana kaupaksi meni jo 4,5 miljoonaa laitetta. Prosenttinousu on hurja. Käänne on henkilökohtainen voitto toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuolle, joka nykyiselle paikalleen astuessaan lupasi suunnata tarmoaan juuri Pohjois-Amerikkaan.
Lukemien mieluisuutta lisää se, että ne on saatu aikaan Applen iPhone-puhelimen odotettua vahvemmasta markkinarynnistyksestä huolimatta. Applen iPhonen tuleva menestys on kaikkiaan alan kiinnostavin kysymys. Markkinoilla on viime vuosina nähty, kuinka huimaan suosioon nousivat hetkellisesti läppäpuhelimet ja sitten erityisen ohuet puhelimet, jollainen oli muun muassa Motorolan kohumalli Razr. Se painui aallonharjalta upoksiin kuitenkin parissa vuodessa.
iPhone voi olla kovempi pala, mutta senkin menestystä Nokia voi vesittää tuomalla markkinoille samantyyppisiä kilpailevia laitteita. Tällä reseptillä yhtiö on niellyt aiemminkin kilpailijoiden malleja.