Yhteiskunnan tukien epääminen rikoksiin syyllistyneiltä saattaisi johtaa siihen, että rikoksentekijöiden olisi entistä vaikeampaa päästä normaaliin elämään.
Poliisijohtaja Robin Lardotin Ylen uutisissa (29.7.) julkistama ehdotus yhteiskunnan tukien epäämisestä rikosten tekijöiltä sai tylyn vastaanoton. Lardothan esitti, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneilta poistettaisiin asumis- ja työttömyystukien kaltaiset tuet.
Asiasta nousseen kohun jälkeen Lardot lievensi sanomisiaan kertomalla haluavansa vain viranomaisten tiivistävän yhteistyötään järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa.
Lardotin heitto lienee poliisien koepallo, sillä myös poliisiylijohtaja Mikko Paatero antoi tukensa idealle vielä sen jälkeen, kun Lardot oli perunut sanomisiaan.
Tuskin kenelläkään muilla kuin rikollisilla on mitään sitä vastaan, että viranomaiset tiivistävät yhteistyötään rikollisuuden kitkemiseksi. Sosiaalietuihin puuttuminen sen sijaan on jo toisen luokan kysymys.
Jos sosiaaliedut poistetaan tietyltä rikoksentekijäryhmältä rikollisuuden torjunnan nimissä, johtaisi se rikollisen rankaisemiseen useilla eri tavoilla. Tämä sopii huonosti yksiin suomalaisen rangaistuskäytännön kanssa.
Rikoksista tuomitun vankeusrangaistuksen tarkoituksena on eristää rikollinen niin, ettei hän voi jatkaa laittomia puuhiaan. Rangaistus on vapauden menetys eikä muu.
Nykyaikaisen yhteiskunnan tapoihin ei kuulu rangaista samasta rikoksesta monella eri tavalla. Niinpä on muun muassa säädetty siitä, millaisissa oloissa vankeja pidetään.
Laissa on määritelty, että vankien asumisolojen on oltava asianmukaiset, ruuan terveellistä ja monipuolista sekä heille on taattava tarpeen mukainen terveydenhoito.
Rangaistuksena ei suvaita sitä, että vankien täytyisi asua erityisen kurjissa oloissa tai että heidän ravinnokseen riittäisi vain vesi ja leipä. Vangeillakin on oikeutensa, jotka juontavat inhimillisen kohtelun periaatteista.
Rikoksen tehneillä on samanlainen oikeus toimeentuloon kuin muillakin kansalaisilla. Jos henkilö ei kykene elättämään itseään tai perhettään, tulevat apuun yhteiskunnan tukiverkostot asumis-, työttömyys- ja toimeentulotukineen sekä lapsilisineen.
Suurin osa rikoksentekijöistä on muita kuin järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneita. Rajanveto saattaisi monessa tapauksessa olla vaikeaa.
Rikoksen tekijöissä on paljon huono-osaisia, jotka tuen poistaminen ajaisi vain entistä ahtaammalle ja joiden paluu normaaliin elämään vain vaikeutuisi.
Oma lukunsa ovat rikoksentekijöiden perheet, jotka saattaisivat tukien poistamisen vuoksi joutua kärsimään syyttöminä.
Lardotin esitys liittyy keskusteluun, jota käynnistellään hallituksen ohjelmaan sisältyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka pitäisi saada aikaan ehdotuksia tämän vuoden loppuun mennessä.
Työryhmän tehtävä on vaikea, sillä järjestäytyneen rikollisuuden lonkerot ovat syvällä. Niiden kitkeminen vaatii aivan muunlaisia toimia kuin sosiaalietujen leikkauksia.