Matkapuhelinyhteyksiä palvelevien tukiasemapaikkojen kiihkeä rakennustahti laantuu. Matkapuhelinverkkoja ei varsinaisesti laajenneta, enemmänkin pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa kapasiteettia.
"Tulevaisuudessa ei keskitytä enää isoihin korkeisiin mastoihin, vaan tilalle tulee pienempiä ja matalampia rakenteita, joita on helpompi maisemoida", sanoo Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento.
"Hyvin usein ihmiset ymmärtävät tukiasemalla pelkän maston, mutta käytössä on paljon kevyempiä rakenteita, esimerkiksi talojen räystäissä ja seinustoilla", hän muistuttaa.
"Suomessa on nyt kaikkiaan 10 000-12 000 tukiasemapaikkaa. Tänä vuonna koko toimialalla rakennetaan noin 300-400 uutta tukiasemaa", arvioi toimitusjohtaja Hannu MatikkaUnibase Oy:stä.
Puolet tukiasemapaikoista on sijoitettu kiinteistöihin, jolloin niistä näkyy vain antenneja, ei mastoja tai tolppia.
Maisema muuttuu
Masto tai antennipylväs muuttaa aina maisemaa. Ympäristöministeriöstä on tämän vuoksi valmistumassa tänä vuonna Mastot maisemassa -niminen opas kunnille ja rakentajille. Lähtökohtana on avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi kauniin kirkonkylän sivuprofiilia ei haluta pilata mastolla, vaan se sijoitetaan mielummin kirkosta etäämmälle.
Korkeimmat mastot ovat Suomessa 80-85-metrisiä, ja niissä on lentoliikennettä varoittavina varusteina puna-valkoinen maalaus ja välkkyvät valot. Tämmöinen rakennelma on monen mielestä jo melkoinen maisemahaitta.
Pari-kolme vuotta on ollut mahdollista, että alle 70 metriä korkea mastoa ei tarvitse maalata enää puna-valkoiseksi eikä varustaa varoitusvaloilla, jos masto ei sijaitse lentotoiminta-alueella tai sen lähellä, esimerkiksi helikopterikenttää likellä. Kukin tapaus neuvotellaan ilmailuhallituksen kanssa, ja jos lupa saadaan, voidaan masto maalata paremmin maisemaan sopivalla värillä ja poistaa välkkyvät valot.
Pienet lähetystehot
Gsm-tukiaseman tyypillinen lähetysteho on yleisesti oletettua pienempi, vain 10-20 wattia. "Kotitaloudessa mikroaaltouunin teho on tuhat wattia", Hannu Matikka vertaa.
Matikan mielestä ihmisten ongelmat tai pelot radiolähetteen vaikutuksista näyttävät johtuvan useimmiten puutteellisista tiedoista. Hän mukaansa operaattorit seuraavat alan tutkimuksia säännöllisesti ja noudattavat Säteilyturvallisuuskeskuksen ohjeistusta.
"Asunnoista mitatut tyypilliset tehotiheydet ovat watin sadas- tai tuhannesosa neliömetriä kohden, kun Säteilyturvan raja-arvo on 4,5 wattia neliötä kohden."