Yhdistyneiden kansakuntien puhujakoroke on kenties maailman arvokkain ja kuunnelluin puheenpitopaikka. Kaikki siellä sanottu, tai sanomatta jätetty, noteerataan tarkasti.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tämänkertainen puhe YK:n yleiskokouksessa on syytä noteerata erityisen tarkasti sisältönsä, ajankohtansa ja osoitteensa takia.
Presidentti on yhä Suomen ulkopolitiikan ykkösnimi, jonka sanoilla on rutkasti enemmän painoa kuin jonkun sukunimeltään saman, lähtevän ministerin katkerissa suomettumispuheissa.
Yhdistyneet kansakunnat on Suomelle maailmanlaajuisesti sitä mitä EU on Suomelle Euroopan mitassa. YK:n merkitys painui hivenen taka-alalle EU-jäsenyyden innostuneina alkuvuosina.
Ukrainan kriisin ja Venäjän aggressiivisen politiikan takia YK:n painoarvo on taas noussut Suomen vaa’assa. Silloin kun kansainvälinen tilanne on kireä, kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n, Naton ja EU:n merkitys kasvaa pienelle valtiolle.
Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat järkyttäneet vakavasti sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää. ”Jos lakkaamme puolustamasta tätä järjestelmää, lakkaa sekin puolustamasta meitä”, Niinistö sanoi ja varoitti päästämästä tilannetta luisumaan kohti kaaosta ja viidakon lakia.
YK on niin vahva tai heikko kuin sen jäsenet ja etenkin turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet haluavat sen olevan. Ukrainan ja Syyrian kohdalla maailmanjärjestö on ollut heikko, koska enempää ei ole tehty Ukrainan tapauksessa Venäjän sekä Syyrian tapauksessa Venäjän ja Kiinan vastustuksen takia.
YK:n yleiskokous, jossa kellään ei ole veto-oikeutta, kyllä tuki Ukrainan alueellista koskemattomuutta jo maaliskuussa. Venäjä on torpedoinut Ukrainan tukitoimet turvaneuvostossa.
Niinistö sanoi suorasukaisesti, että Venäjälle olisi pitänyt lähteä maailmanjärjestöstä selkeämpi, Venäjän toimet tuominnut viesti. ”Kun jäsenvaltion alueellista koskemattomuutta loukataan ja se menettää osan alueestaan laittoman valtauksen seurauksena, sen tulisi voida kääntyä YK:n puoleen saadakseen apua ja oikeutta”, Niinistö jatkoi.
Ukraina ei ole saanut YK:lta apua eikä oikeutta. Siksipä se on joutunut hakemaan sitä EU:lta ja Yhdysvalloilta.
Suomi on harvoin arvostellut itänaapuria YK:ssa ja tuominnut tuskin koskaan sen toimia, ainakaan näin suorasanaisesti. Niinistön linjaus istuu hyvin yhteen Suomen koko Ukrainan kriisin ajan vetämän linjan kanssa. Kannan toteaminen YK:n arvokkaalta foorumilta on piste i:n päälle.
Niinistö kertoi Suomen tukevan pyrkimyksiä rajoittaa turvaneuvoston pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden käyttöä ja uudistaa neuvostoa ylipäätään. Esitys on rohkea, mutta jo etukäteen on selvää, etteivät pysyvät jäsenet suostu moiseen. On silti tärkeätä, että Suomikin ilmaisi kyllästymisensä siihen, miten veto-oikeus halvaannuttaa maailmanjärjestön toimintaa.
Pääkirjoitus