Uusiutuvan energian tukemista on arvosteltu Suomessa kovin sanoin. Samalla kuitenkin on unohtunut kertoa, että uusiutuva energia saa vain pienen siivun siitä tuesta, jota ympäristöä saastuttaville fossiilisille polttoaineille annetaan.
Ympäristöministeriön kartoituksen mukaan ympäristölle haitallisia tukia löytyy energiasektorilta yli 700 miljoonan euron arvosta, kun taas apu uusiutuvalle energialle jää alle 60 miljoonaan euroon vuodessa. Epäsuhta kasvaa, kun mukaan lasketaan liikenne. Sen fossiilisista polttoaineista saama verohyöty on miljardiluokkaa.
Samaan aikaan kun painotetaan ilmastomuutoksen torjumisen tärkeyttä, tukipolitiikalla ylläpidetään ilmaston saastuttamista. Ilmasto- ja energiapolitiikka pitävät sisällään avustusten sekamelskan, joka johtaa ristiriitaiseen lopputulokseen.
Energiapolitiikassa maailmankirjat ovat sekaisin. Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen ja öljyn merkitys kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten tuottajana tunnetaan ja tiedetään.
Ilmastoasiantuntijat ovat jo pitkään vaatineet uusiutumattoman energian käytön vähentämistä. Liuskekaasun tulo Yhdysvaltain markkinoille on kuitenkin sekoittanut energian maailmanmarkkinat pahanpäiväisesti.
Se on johtanut kivihiilen uuteen tulemiseen. Kivihiiltä myydään nyt niin halvalla, että se on ahtaasti taloudellisesta ja lyhytjänteisestä näkökulmasta katsottuna edullista.
Fossiiliset polttoaineet eivät kuitenkaan pärjää markkinoilla ilman tukea. Koko maailman mitassa avun niille arvioidaan olevan yli viisinkertainen uusiutuvan energian tukeen verrattuna.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on päätynyt arvioissaan siihen, että kivihiilen, öljyn ja muiden uusiutumattomien polttoaineiden avustamiseen hupenee peräti 400 miljardia euroa vuodessa, kun vastaavasti uusiutuva energia saa 73 miljardia euroa.
Suuria tukijoita ovat muun muassa Intia, Kiina ja Venäjä sekä Lähi-idät valtiot.
Euroopan talousveturina tunnettu Saksa ilmoitti Fukushiman ydinvoimakatastrofin jälkeen luopuvansa kokonaan ydinvoimaloistaan. Jotta Saksa turvaisi mahdollisimman edullisen energian teollisuudelleen, se jatkaa hiilikaivostensa tukemista.
EU:ssa Saksa sai tahtonsa läpi ja voi avustaa hiiliteollisuuttaan ainakin vuoteen 2018 saakka. Vuositasolla rahaa jaetaan parisen miljardia euroa.
Suomen hallituksen energiapolitiikka on ollut melkoista poukkoilua. On tehty ratkaisuja, joiden seurannaisvaikutuksia ei ole ymmärretty tai haluttu ymmärtää. Tämän vuoksi kivihiili on tullut uudelleen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi ja vallannut alaa viimeisen vuoden aikana.
Kivihiilen käytön lisääntyminen on suuri vahinko ympäristön kannalta. Koska se on tuontitavaraa, se on monella tavalla mitattuna onnettomin vaihtoehto. Ainakin kaikenlainen tuki sille on saatava loppumaan. Tuen poistaminen avaisi teitä kotoisille energialähteille ja sitä kautta toisi työtä ja toimeentuloa.
Pääkirjoitus