Tukholmalaiset antavat roskapussinsa ja saavat sen takaisin lämpönä ja sähkönä. Periaatteessa näin yksinkertaisesti hoituu jätteiden loppukäsittely Tukholmassa. Kaupungin eteläreunalla toimiva Högdalenin lämpövoimala on Euroopan suurin jätteenpolttolaitos. Se lämmittää puoli Tukholmaa.
Hajun perusteella Högdalenin jätteenpolttolaitokselle ei löytäisi. Laitoksen sisälläkään jätteistä lähtevä tuoksu ei ole mitenkään erikoisen vahva. Savukaasut suodatetaan moneen kertaan ennen kuin ne päästetään laitoksen pitkän piipun kautta taivaalle.
-- Tähän asti ei naapuruston asukkailta ole kuulunut valituksia. Järjestämme usein avoimien ovien päiviä, jolloin ihmiset pääsevät näkemään mitä täällä tehdään, laitosta esittelevä Göran Eidesten kertoo.
Högdalenin lämpövoimala on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1970 lähtien ja sitä on moneen kertaan laajennettu. Uusin laajennus valmistui syksyllä 2005. Högdalenin lämpövoimala sijaitsee aivan esikaupunkiasutuksen vierellä ja sen ympärillä on viheralueita, jotka ovat suosittuja ulkoilualueita.
Kaukolämpöä ja sähköä roskista
Roska-autoja seuraamalla Högdalenin lämpövoimalalle löytäisi helpommin. Autoja ajaa portista sisään tasaisena virtana. Parisataa jäteautoa käy päivittäin kippaamassa kuormansa laitoksen valtavaan roskakuiluun. Sieltä roskapussit ja säkit nostellaan valtavalla teräskouralla polttouuneille.
-- Täällä poltetaan vuosittain 230 000 tonnia tukholmalaisissa kotitalouksissa syntyneitä yhdyskuntajätteitä. 762 000 asukkaan Tukholma on jaettu 12 keräyspiiriin ja roskia kerätään 85 000 paikasta, osastopäällikkö Nils Lundkvist kertoo Tukholman jätehuollosta. Jätteistä syntyvä energiamäärä, 1,8 terawattituntia lämpöä ja 0,4 terawattituntia sähköä, toimitetaan takaisin kaupunkilaisten tarpeisiin. Högdalenin tuottamaa kaukolämpöä riittää 100 000 taloudelle ja sähköä 200 000 kotitaloudelle.
Kaikkea Tukholman kotitalouksissa syntyvää jätettä ei suinkaan kuljeteta Högdaleniin poltettavaksi, vaan lasi-, paperi-, muovi- ja metalliroskat tukholmalaiset voivat lajitella ja jättää erityisiin keräyssäiliöihin, joita on kaikkialla Tukholmassa. Tästä huolimatta roskapussien mukana Högdaleniin kulkeutuu poltettavaksi myös muovia, lasia ja metalleja. Siksi laitoksen savukaasut puhdistetaan moninkertaisesti ja viranomaiset ovat asettaneet savukaasuille tiukat rajat, joita valvotaan tuhansien päivittäisten mittausten avulla.
Liki 30 jätteenpolttolaitosta
Högdalenin lämpövoimalan omistavat Tukholman kaupunki ja voimayhtiö Fortum yhdessä. Lähimmät jätteiden polttolaitokset ovat Södertäljessä ja Uppsalassa.
-- Uppsalan jätteenpolttolaitos ei kuitenkaan tuota sähköä ja Södertäljen laitoksessa poltetaan pääasiassa teollisuusjätteitä. Ruotsissa on käytössä 28--29 jätteenpolttolaitosta, Nils Lundkvist laskeskelee. Ruotsiin on rakennettu viime vuosina uusia energiatuottavia jätteenpolttolaitoksia, koska kaatopaikoille ei saa enää viedä polttokelpoista jätettä.
-- Heinäkuussa voimaan astuvalla jätteiden polttoverolla ei ole isompia vaikutuksia Högdaleniin, joka tuottaa sähköä. Sijoitumme sen vuoksi alimpaan veroluokkaan.
Mäennyppylän kupeeseen rakennettu Högdalenin jätteenpolttolaitos sijaitsee vanhan kaatopaikan paikalla. Högdalenin huipuiksi kutsutut kukkulat ovat syntyneet paikalle kuljetuista rakennusjätteistä. Niitä syntyi valtavat määrät, kun Tukholma kaivoi metrotunnelit ja purki kaupungin ydinkeskustasta vanhat Klaran korttelit. Viimeiset kuormat Högdalenin kukkulaan kupeeseen on kipattu 1990-luvun lopulla.
Kaatopaikkoja ei Tukholmasta enää löydy, mutta Högdalenin lämpövoimala polttaa vuodessa jätevuoren, joka vastaa tilavuudeltaan puoltatoista Globenin urheiluhallia.