Vuosia pyöritelty ajatus Kemin ja Tukholman välisen reittilentoliikenteen aloittamisesta on toteutumassa lokakuun lopulla. Oulun ja Tukholman lennot kuivuivat vuosi sitten kannattamattomuuteen, mutta lentoja uutta reittiä operoivan Air du Nord Ab:n
toimitusjohtaja Kjell Hjelm uskoo pohjoisemman reitin tuloksentekokykyyn.
"Meidän pitää ajatella suunnilleen Ikean tapaan laajasti. Ikea kannattaa ja me toivottavasti tulemme myös kannattamaan", Hjelm sanoo. Tällä hetkellä Pohjois-Suomessa ei ole yhtään kansainvälistä reittiyhteyttä.
Matkustajia myös
Pohjois-Ruotsista
Oulun reitillä ei juuri ollut ruotsalaisia matkustajia, mutta Kemin reitille lasketaan tulevan matkustajia niin Pohjois-Ruotsista kuin Pohjois-Suomestakin. Alueen ruotsalaisyrityksistä 75 prosenttia käyttää Tukholman lennoillaan yli miljoonan matkustajan Luulajan kenttää. Nämä yritykset yritetään nyt houkutella Kemin kentälle. Yhtiö on laskeskellut varovaisesti, että reitillä lentäisi noin 60 000 matkustajaa vuodessa.
Reittiä varten perustettua, parin ruotsalaispilotin ideoimaa yhtiötä pantiin alunperin pystyyn Arctic Airways nimellä, mutta se oli jo varattu helikopteriyritykselle. Hjelm on ollut mukana yhtiössä maaliskuusta lähtien. Hän sanoo olevansa mieleltään kriittinen, mutta tästä hankkeesta hän ei ole etsimälläkään löytänyt heikkouksia. Potentiaalia löytyy: pohjoisessa on rajan molemmin puolin tukku suuria yrityksiä.
Reittilentoja
ja chartereita
Air du Nord on aloittamassa Tukholman lennot lokakuun 22. päivä. Ensi viikolla varmistuu lopullisesti rahoituspaketti, mutta Hjelmin mukaan startti on 99-prosenttisesti varmaa. Tarkoitus on lentää Kemistä yksi vuoro aamulla ja yksi illalla. Kalustona on vuokrattu, 120 matkustajaa vetävä Boeing 737-500, joka sopii hyvin myös rahtikuljetuksiin.
Yhtiö on laskenut paljon myös kasvavan matkailun varaan, sillä reittilentojen lisäksi hamutaan charter-lentoja. Keskusteluja on käyty muun muassa englantilaisten yhtiöiden kanssa. Rahoituspottia kasatessaan Air du Nord on tarjonnut osakkuuksia muun muassa pohjoisille yrityksille, myös raja-alueen suuria yrityksiä on kosiskeltu mukaan.
Yhtenä liikkeelle panevana voimana on ollut Haaparannan kaupunki, joka on satsannut vajaat 250 000 euroa markkinointiin. Alueen suomalaiset kunnat eivät ole innostuneet, mutta kehittämiskeskuksen ensi vuoden projektilistalle esitetään rahaa reittiä varten.
Käynnistämisen on laskettu vaativan 1,3 miljoonaa euroa.
Portti Eurooppaan
on saatava auki
Tukholma-yhteys on yksi olennainen lenkki meneillään olevaa Kemi-Tornio alueen lentoliikenteen kehittämisohjelmaa. Projektisihteeri Tuomo Pöyskö Liidea Oy:stä korostaa, että nyt on panostettava voimakkaasti markkinointiin. Alkuvaiheessa lentokenttämaksuihin on mahdollista saada alennuksia.
Suomen lentokenttiä ylläpitävän Finavian Pohjois-Suomen aluejohtaja Martti Oinas pitää Oulun yhteyden huonoista kokemuksista huolimatta mahdollisena, että sopivalla kalustolla uusi reitti voisi kannattaa. "Tukholmasta pitää kuitenkin olla hyvät jatkoyhteydet."
"Vuoro Kemistä Tukholmaan olisi meidän kannalta portti Eurooppaan. Se olisi hyvä asia", tehtaanjohtaja Ismo Nousiainen Botnian Kemin tehtaalta näkee.
Ikean imuun nousukiitoon päässeet haaparantalaiset ovat jo visioineet kauas tulevaisuuteen.
Haaparannan elinkeinopäällikkö Stig Kerttu puhuu jo Pietarista, Moskovasta ja Kuolasta. "On ajateltava pitemmälle."