Omaishoitajien tukeminen ja auttaminen heidän arkisessa aherruksessaan ei vaadi suuria rahasummia eikä mittavia investointeja. Sen osoitti Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n vuoden 2004 lopussa päättyvä ja kolme vuotta kestänyt Palveluohjaus ja kuntoutus -projekti.
Projektin aikana pystyttiin luomaan paikallisista tarpeista lähteviä toimintamalleja ja itsehoitoryhmiä omaishoitajien jaksamisen tueksi ja uupumisen ehkäisemiseksi. Projektikoordinaattori Taina Laakson mielestä lähinnä on kysymys vain siitä, että halutaanko omaishoitajia tukea.
"Nyt paljon puhutaan eri toimijoiden yhteistyöstä, mutta käytäntö ei toimi. Esimerkiksi niin sanottua kolmatta sektoria ei osata riittävästi hyödyntää."
Laakson mielestä on tärkeää aktivoida omaishoitajat osallistumaan erilaiseen toimintaan kunnissa. "Jos omaishoitajilla ei ole areenaa käsitellä asioita, he voivat itse aiemmin uupua kuin heidän hoidettavansa. Kun asioihin voidaan vaikuttaa ennalta, autetaan ihmisiä kaikkein parhaiten."
Palveluohjausta tarvitaan
Projektin aikana syntyneistä toimintamalleista palveluohjaus on todettu omaishoitajille tärkeäksi. Laakso teki kolmen vuoden aikana 287 kotikäyntiä omaishoitajien luona. Päällimmäiseksi asiaksi nousi se, että omaishoitajat ja -hoidettavat tarvitsevat käytännön apua heille kuuluvien tukien ja palveluiden hakemisessa, sillä tieto on tällä hetkellä hyvin hajanaista.
"Omahoitotilanne voi perheeseen tulla äkkiä. Silloin ihmiset ovat kiinni muuttuneessa elämäntilanteessa niin voimakkaasti, että he eivät pysty hoitamaan asioitaan saadakseen heille kuuluvan tuen oikeaan aikaan."
Ohjaus ja neuvonta ovat omaishoitoperheille konkreettista auttamista. Laakson mielestä se on monitahoista työtä, jolla voidaan auttaa ihmisiä jaksamaan arjen jaksamisessa.
Tärkeintä omaishoitajan kannalta on se, että jostakin löytyy yksi vaitiolovelvollinen ihminen, jolle voi soittaa ja jolta voi kysyä ihan mitä tahansa. "Työmenetelmänä se voisi sisältyä esimerkiksi vanhustyönohjaajalle tai avohuollossa kehitysvammatyöntekijälle", Laakso sanoo.
Projektin päätyttyä vapaaehtoiset vertaisohjaajat jatkavat ryhmien vetämistä omilla paikkakunnillaan ja heille järjestetään kuntayhtymän ja omaishoitajayhdistyksen kautta koulutusta. Kotona omaistaan hoitaville psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kuntoutusta ja virkistäytymistä.
Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin fyysisen toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen, kun itsehoitoryhmien jatkokursseilla painotettiin omaishoitajien psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
"Omaishoitajien suurin haaste on se henkinen jaksaminen, johon pyrimme kehittämään uutta mallia. Annoimme omaishoitajille työkaluja tutkia omaa elämäänsä ja psyykettänsä sekä löytämään näkökulmia siihen, mistä asioista oma elämänhallinta koostuu", terveyskeskuspsykologi Satu Hautala Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä kertoo.
Itsehoitoryhmistä
hyviä tuloksia
Ainutlaatuisessa hankkeessa hyödynnettiin Hautalan mukaan alan viimeisin tutkimustieto. Kulttuurista ja taiteesta haettiin sellaisia elementtejä, joilla omaishoitajat itse pystyivät selkiyttämään omia tunteitaan ja omaa elämäntilannettaan.
Itsehoitoryhmistä ja parisuhde-viikonlopusta saadut palautteet ovat Hautalan ja Laakson mukaan olleet erittäin myönteisiä. Se perustuu toimintaideaan, jonka mukaan tehdään paljon taustatyötä ja suunnitellaan huolella.