"Todella surullisia lukuja. On murheellista, jos kansalaiset luulevat, että Suomessa voidaan poliittisia päätöksiä ostaa, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kommentoi Kalevan ja neljän muun maakuntalehden kyselyn tulosta.
Kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista uskoo, että poliitikkojen saama vaalirahoitus vaikuttaa kuntien päätöksiin isojen kauppakeskusten paikoista.
Vain 15 prosenttia arvioi, ettei vaalituella ole mitään vaikutusta kaupan suuryksikköjen sijoittumiseen. Taloustutkimus haastatteli kyselyyn tuhatta suomalaista viime ja tällä viikolla.
"Tämäkin tutkimus osoittaa, miten välttämätön vaalirahoituslainsäädännön uudistaminen on. Se työ on käynnissä. Tulossa olevien korjausten on tuotava läpinäkyvyyttä puolueiden rahoitusjärjestelmiin", Tujunen sanoo.
Koko ketju avoimeksi
Läpinäkyvyyttä perää myös korruption vastaista työtä tekevän kansainvälisen Transparency-järjestön Suomen osaston varapuheenjohtaja Pentti Mäkinen.
Hän sanoo, että läpinäkyvyyden puute on suomalaisen päätöksenteon keskeinen ongelma tällä hetkellä.
"Koko ketju vaalirahoituksesta lähtien päätöksiin kuntatasolla asti on saatava täysin avoimeksi. Siihen ei saa sisältyä mitään selittämättömiä, piiloon jääviä osia."
"Ensimmäinen ja tärkein toimenpide on, että avataan laajasti vaalirahoitus niin eduskuntavaalien kuin kuntavaalienkin osalta."
Mäkinen tähdentää myös, että esteellisyyssääntöjä on tiukasti noudatettava.
"Vaalituen antaminen ja vastaanottaminen on täysin laillista. Mutta ei saisi syntyä tilannetta, että tukea saaneen poliitikon puolueettomuus voidaan kyseenalaistaa."
"Toki on päätöksiä, joihin monet ovat tyytymättömiä, ja silloin usein koetaan, että taustalla on jokin yhteys, joka vaarantaa päätöksenteon puolueettomuuden. Äänestäjien on tiedettävä, millaisia kytköksiä vaalirahan antajien ja päätöksentekijöiden välillä käytännössä on."
Puolueita epäillään
Tujusen tavoin Mäkinenkin kauhistelee kyselyn lukuja.
"On huolestuttavaa ja erittäin huono asia, että kansalaisilla on tällainen käsitys päätöksenteosta", Tujunen sanoo.
"Viime aikojen julkinen keskustelu on varmaankin osaltaan ohjannut käsityksiä. Osaksi kyselyn tuloksen voi katsoa olevan osa sitä ilmiötä, että Suomessa on totuttu sekä arvostelemaan että epäilemään vallanpitäjiä. Puolueita kohtaan tunnetaan erityistä epäluuloa", Mäkinen tietää.
Transparency kysyi taannoin kansalaisilta mielipidettä kaikkein korruptoituneimmasta tahosta.
Poliittiset puolueet saivat eniten ääniä, niitä piti korruptoituneimpana 39 prosenttia vastaajista. Sen sijaan esimerkiksi oikeuslaitoksen arvioi korruptoituneimmaksi kaksi prosenttia ja virkamiehet kolme prosenttia vastaajista.
Suomalaisten mielipiteistä huolimatta Mäkinen ei puhuisi korruptiosta sanan varsinaisessa merkityksessä poliittisen päätöksenteon yhteydessä.
"Meillä on joitakin tapauksia noussut esille, mutta ne eivät ole johtaneet sen pitemmälle. Faktat huomioon ottaen en voi syyllistää nykyistä päätöksentekojärjestelmää", Mäkinen sanoo.