Muutama kilometri Valtatietä, Oulujokivarressa kulkeva Koskitie, lyhyt vilkasliikenteinen väylä nimeltä Merikoskenkatu sekä tuhansia kerrostalokoteja ja tyytyväisiä asukkaita – se on Tuira.
Keskustan tuntumassa, mutta toisella puolella jokea sijaitseva Tuira voitti Kalevan järjestämän kaupunginosaäänestyksen.
– Tuira on hyvä paikka asua, rauhallinen. Vaikka nykyään tämä alkaa olla jo melkein ydinkeskustaa, toteaa paikallisessa Tuisku Pubissa istuva Hannu Hyvärinen.
Takavuosina Tuiralla oli maine kaupunginosana, jossa sattuu ja tapahtuu. Sen sai kuulla myös Sami Herkkola.
– Kun olin muuttamassa tänne viisi vuotta sitten, kaverit sanoivat, että älä nyt Tuiraan muuta.
Herkkolan mukaan Tuira on kuitenkin mainettaan parempi kaupunginosa.
– Tämä on rauhallinen paikka. Viihdyn täällä hyvin, kun olen maalta kotoisin. Täällä on leppoista porukkaa, ja minulla on hyvät naapurit.
Hannu Hyvärinen on samoilla linjoilla.
– Täällä on aika lunkit ihmiset. Tiskillä voi alkaa poriseen kenen kanssa vaan, ja pöytiinkin voi mennä, hän kertoo Tuisku Pubin tunnelmasta.
Heinäpäästä Tuiran talviuimapaikalla käyvä Pirkko Holopainen on sitä mieltä, että äänestyksen voitto meni oikealle kaupunginosalle. Tuiran jälkeen toiseksi äänestyksessä tuli nimenomaan Heinäpää.
– Oikein meni. Tuirassa on paljon puhtaampi ilma. Heinäpäässä on aivan mahdoton kaupunki-ilma ja katupöly nousee. Siellä on myös paljon isompi meteli. Tuira on rauhallinen. Tämä on vähän niin kuin maalle tulisi, Holopainen kehuu.
Hänen mukaansa Tuiran korkeat kerrostalotkaan eivät riko rauhallista ja maaseutumaista tunnelmaa.
– Ne sulautuvat maisemaan. Sopivat tänne hyvin.
Valtatie ja Merikoskenkatu keskiössä
Maantieteellisesti Tuira on aika pieni alue. Itä–länsi-suunnassa se rakentuu Valtatien ja Koskitien varrelle. Kaupunginosan itäreunalta länsiosiin on matkaa noin kaksi kilometriä.
Pohjois–etelä-suunnassa Tuiran ytimenä on Merikoskenkatu. Muutaman sadan metrin mittaisen kadunpätkän kautta kulkevat lähes kaikki Oulujoen pohjoispuolelle suuntaavat paikallisliikenteen bussit.
Merikoskenkadun näkymää hallitsevat isot bussipysäkit korkeat kerrostalot ja kivijalkakaupat. Liikkeiden lomasta löytyy myös Pizzeria Napoli. Vuonna 1991 perustettu Napoli on Oulun toiseksi vanhin pitseria.
Risto Penttilä toimi Napolin yrittäjänä 25 vuotta. Viime vuoden lopulla hän jätti yrittäjyyden, mutta työskentelee yhä pitseriassa.
Penttilä kehuu asiakaskuntaa mukavaksi väeksi, ja vuosien varrella moni asiakas on tullut tutuksi.
– Moni on pitseriaan tullessa huikannut, että "ooksää vieläkin täällä", Penttilä kertoo.
Penttilä sanoo, että Merikoskenkadun ilme on säilynyt samana neljännesvuosisadan ajan. Kivijalassa olevat liikkeet ovat tosin vaihtuneet – lukuunottamatta Napolia ja toisella puolella katua sijaitsevaa Norin kultasepänliikettä.
Tuira on jaettu perinteisesti Itä-Tuiraan ja Länsi-Tuiraan. Jakolinjana toimii juuri Merikoskenkatu. Penttilän tiedossa ei ole, että alueissa olisi juurikaan eroja.
Samaa mieltä ovat Tuirassa asuvat Herkkola ja Hyvärinen. Rauhallista on kuulema joka puolella.
– Joskus olen heittänyt, että tuolla on Villi-Länsi ja tämä on Itäblokki, Itä-Tuirassa itse asuva Herkkola naurahtaa ja viitta Länsi-Tuiran suuntaan.
Puu-Tuirasta lähiöksi
Tuirassa lapsuutensa viettänyt Penttilä muistaa vielä ajan, jolloin kaupunginosa oli täynnä puisia pientaloja. Muutos nykyisen kaltaiseksi lähiöksi tapahtui 1970–80-lukujen aikoihin.
– Muutin Ruotsiin vuonna 1975 ja olin pois melkein kymmenen vuotta. Sinä aikana tapahtui selvä muutos, Penttilä sanoo.
Muutamia vanhoja rakennuksia löytyy yhä esimerkiksi Länsi-Tuiran puolella olevasta puistosta. Siellä sijaitsi ennen myös Tuiran synnytyssairaala, jossa sekä Penttilä että Heinäpäässä lapsuutensa viettänyt Hyvärinen ovat nähneet päivänvalon.
– Olen joskus heittänyt, että olen syntynyt tuolla pitserian takapihalla, Penttilä nauraa.
Vaikka Tuira on muuttunut paljon, Penttilä ei haikaile enää menneisiin vuosiin.
– Pitää mennä ajan mukana, hän sanoo.
Nykyisen Tuiran asukkaat kiittävät alueen hyviä palveluja. Kaikki tarvittava löytyy lähietäisyydeltä: ruokakaupat, kirjasto, koulut, apteekki ja terveyskeskus. Lisäksi Tuirassa on useita ravintoloita sekä muutama baari.
– Alkoa ei ole, mutta se on oikeastaan ihan hyvä, Herkkola sanoo.
Ranta, patio ja puistot
Hannu Hyvärinen osti asunnon Tuirasta vuonna 1985. Puolet ajasta hän on asunut muualla, mutta mies tunnustautuu silti tuiralaiseksi.
Ensi kertaa Tuiraan tulevia hän kehottaisi tutustumaan Tuiran rantaan tai joen toisella puolella olevaan Ainolanpuistoon sekä Tuisku Pubin patioon.
– Jos haluaa istua patiolla, tämä on hyvä. Aurinkoinen paikka mutta varjoakin löytyy. Sateellakin tässä voi olla, ja tuulensuoja on hyvä, Hyvärinen kehuu lähibaariaan.
Talviuinnista innostunut Pirkko Holopainen myös suosittelee Tuiran uimalaa.
– Tähän tulee kesäksi ponttoonien päällä oleva sauna. Se on tosi mukava.
Tuiran tunnelmaan ihastunut Holopainen on myös valmis harkitsemaan muuttoa Tuiraan.
– Ehkä sitä voisi vanhemmiten muuttaa.
Merikoskenkadun varressa pitseriaa pitänyt Penttilä asuu nykyään Toppilassa. Hän myöntää kuitenkin olevansa ylpeä Tuirasta.
– Kyllä, tottakai olen ylpeä. Olen täältä kotoisin. Eikö sitä aina ole ylpeä siitä, mistä on kotoisin?
Katso kuvia vanhasta Tuirasta ja kaupunginosan muutoksesta sekä kuvagalleria Tuirassa majailleesta punkkarijengistä.
