Kun teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on peräti 60 prosenttia, sen kuulumisilla on kansantaloudelle poikkeuksellisen suuri merkitys. Työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuuden synkät puheet torstaina olivatkin kuin jääkylmä suihku ennätyshelteissä lekotelleen lomakansan niskaan.
Teknologiateollisuuden mukaan alan teollisuus ei ole saanut kunnolla kiinni taloudellisen kasvun liepeestä. Edunvalvoja vyörytti tästä todistavia lukuja yksi toisensa perään. Toisin kuin hallitus, ala haluaisi jatkaa elvytyspolitiikkaa.
Etujärjestön tehtävä on ajaa edustamansa alan etuja, ja totta onkin, etteivät kotimaassa toimivat teknologiateollisuuden yritykset ole päässeet hyvään juoksuun. Luvalla sanoen alan puheissa on kuitenkin tuhti ripaus neuvottelutaktista synkistelyä. Hakiessaan syitä omaan tilanteeseensa Teknologiateollisuuden on syytä katsoa myös peiliin.
Teknologiateollisuuden synkistely ei osu yksiin monien alan yritysten hyvän tuloskehityksen kanssa. Esimerkiksi hissiyhtiö Kone, teräsyhtiö Outokumpu ja konepajayhtiö Metso ovat viime päivinä kertoneet ounasteltua paremmista osavuosituloksista. Niitä selittää se, että yritykset ovat siirtäneet toimintojaan halvemman kustannustason maihin ja supistaneet niitä Suomessa. Teknologiateollisuuden työpaikoista onkin lähtenyt Suomesta vajaat kymmenen prosenttia eli lähes 30 000.
Yhteensä 230 000 työntekijää koskevat palkkaneuvottelut alkavat elokuussa. Merkittävin palkoista neuvotteleva ala on nimenomaan teknologiateollisuus. Viime syksynä, keskellä syvintä talouskriisiä käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin viisaasti, että tämän syksyn palkkaratkaisut katsotaan vasta nyt. Suhdannenäkymien julkistamisajankohta ei olisi voinut osua parempaan hetkeen.
Teknologiateollisuuden mukaan alan kilpailukyky on "pudonnut merkittävästi vuoden 2007 toteutettujen ylisuurten palkankorotusten seurauksena". Näin etujärjestö tulee arvostelleeksi vahvasti itseään, koska se oli kesällä 2007 etunenässä sopimassa hulppeista palkankorotuksista, joita muut alat sitten kopioivat. Tästä Teknologiateollisuus häveliäästi nyt vaikeni.
Teknologiateollisuus halusi tuolloin liittokohtaisen sopimuksen ja veti näin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n säestämänä ja hallituksen pettymykseksi maton keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun alta.
Viimeistään nähty talouskriisi on osoittanut, että keskitetyistä ratkaisuista luovuttiin hätäisesti. Kun historiallinen talouskriisi iski, jo vankan kasvun aikana kalliit palkkaratkaisut muuttuivat ylikalliiksi. Niin kauan kuin keskitettyjä ratkaisuja tehtiin, palkankorotukset pysyivät maltillisina.
Sekä työnantaja- että työntekijäkeskusjärjestöjen olisi hyvä analysoida laman työmarkkinaneuvotteluille antamat opetukset. Vaikka hallitus ei ole työmarkkinaosapuoli, senkin olisi otettava opikseen eikä tyytyä passiiviseen sivustakatsojan rooliin. Näin pääsi käymään Matti Vanhasen pääministerikaudella.