Pohjois-Suomen metsiä piinaava tykky on aiheuttanut paikoitellen jo mittavia vahinkoja, mutta pahimpien tuhojen aika voi olla vasta edessä.
Vaikka tykky varisikin monin paikoin alas tammikuun parin päivän lauhan sääjakson aikana, korkeilla mailla 300 metristä ylöspäin se taakoittaa puita edelleen raskaasti.
Runsaimmat tykyt löytyvät Lapin ja Oulun läänin itäisistä osista. Esimerkiksi Kainuussa tykyn vallassa on yhä laajat alueet Puolangan Paljakan ja Sotkamon Vuokatin vaarajaksoilla.
Metsänhoitopäällikkö Kalevi Keränen Kainuun metsäkeskuksesta pelkää, että mikäli tuulet eivät ehdi pudotella puiden lumi- ja jääkuormia ennen säiden lauhtumista tai uusia sateita, vaurioita alkaa tulla.
"Säiden lauhtuminen plussan puolelle lisää tuhoriskiä, koska lumen paino voi kosteuden vuoksi kasvaa huomattavasti."
Keräsen mukaan tykky on turmellut metsiä eri puolella Kainuuta yksittäisiä puita kaatamalla ja katkomalla. Tosin tuhojen määristä ei ole vielä kattavaa tietoa, koska metsänomistajat eivät ole ehtineet maillaan juurikaan liikkua.
"Tuhot ovat monilla tiloilla kiirehtineet kasvatushakkuiden aloittamista, kun vauriopuut on haluttu korjata pois. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella tapauksia on tähän mennessä kymmeniä."
Kasvatusmänniköt kärsivät eniten
Kainuuta enemmän tykky on kourinut koillista Suomea. Esimerkiksi Kuusamon ja Kemijärven metsänhoitoyhdistysten alueilla tuhot saattavat olla jopa sadan rungon luokkaa hehtaarilla.
"Pahiten ovat kärsineet nuoret kasvatusmänniköt", kertoo Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Risto Junttila.
Tuhoja on eniten Kemijärven kaupungin itäpuolelta Sallan rajalle ulottuvalla 5 000 hehtaarin alueella. Puita on nurin tai katkenneina useita kymmeniätuhansia runkoja.
"Vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin", Risto Junttila arvioi.
Puut jäävät valtaosin metsiin, koska hajallaan olevien runkojen korjuu ainespuiksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tappiot syntyvät ennen kaikkea siitä, kun metsät ovat harvenneet optimitiheydestään.
Poikkeuksellisen varhain, jo joulukuussa, puihin iskeytynyt tykky on riepotellut Kemijärvenkin metsiä kovemmin kuin miesmuistiin.
Kenttälä on työskennellyt alalla yli 25 vuotta, eikä vastaavanlaista talvea ole ennen kohdalle sattunut.
Kaikki vahingot
eivät paljastu
Samoin tilanteen arvioi myös Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen.
"Jonkin verran tuhoja esiintyy korkeilla alueilla joka talvi. Tässä on erikoista nyt se, että vaurioita on laajasti myös alavammilla mailla, joka puolella pitäjää", Tapaninen huomauttaa.
Lapissa pahimmat vahingot ovat Kemijärven ohella linjalla Kittilä-Sodankylä. Kokonaan uudistettaviksi metsiä ei ole näillä näkymin menossa Pohjoi-Suomessa ainakaan laaja-alaisesti.
Pahimmillaan tilakohtaiset vauriot ovat olleet Sodankylässä sadan kuution luokkaa. Useimmiten tappiot menevät isäntien omaan piikkiin, koska metsänsä vakuuttaneita on harvassa.
"Kun metsänomistajat ovat nykyisin myyntiverotuksen piirissä ja kaikki metsätalouteen liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia, vakuutuksen ottaminen tykkytuhojenkin varalta on aiempaa perustellumpaa", pohtii Tapaninen.
Tykyn lopullinen lasku Pohjois-Suomen metsille selviää vasta talven jälkeen. Osa vahingoista tosin paljastuu vasta vuosien kuluttua, jos silloinkaan.
"Metsänomistajarakenne on sellainen, että melkoinen osa asuu muualla. Jos palstoilla ei käydä, tuhot jäävät selvittämättä", Kalevi Keränen Kainuun metsäkeskuksesta toteaa.
