Tu­ho­si­ko viime viikon öinen halla peruna- ja vil­ja­sa­dot? – Pro Agria: "Halla tuli näin ai­kai­sin ja yl­lät­täen vii­mek­si 80-lu­vul­la"

Viimeviikkoiset hallayöt palelluttivat perunoiden varret ruskeiksi monella Oulun seudun pellolla. Asiantuntijoiden mukaan hallavahingot ovat mittavia.

Halla tappaa perunan vihreät latvalehdet, jolloin ne muuttuvat ruskeiksi. Viime viikon hallayöt ruskeuttivat usean tyrnäväläisen pottupellon. Sadot ovat jo kärsineet kesän kuivuudesta, ja nyt nämä hallayöt vielä pahensivat tilannetta.
Halla tappaa perunan vihreät latvalehdet, jolloin ne muuttuvat ruskeiksi. Viime viikon hallayöt ruskeuttivat usean tyrnäväläisen pottupellon.
Halla tappaa perunan vihreät latvalehdet, jolloin ne muuttuvat ruskeiksi. Viime viikon hallayöt ruskeuttivat usean tyrnäväläisen pottupellon.
Kuva: Matti Räty

Viimeviikkoiset hallayöt palelluttivat perunoiden varret ruskeiksi monella Oulun seudun pellolla. Pakkaslukemiin pudottiin useana yönä koko Pohjois-Suomen alueella.

Lämpöasteet putosivat nollan alapuolelle viime viikolla koko Pohjois-Suomen alueella useana yönä peräkkäin. Kysyimme Pro Agria Oulun palvelupäällikkö Juha Sohlolta Suomen Siemenperunakeskuksen kehityskoordinaattori Anu Kankaalalta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Hannukkalalta, miten kylmät yöt vaikuttivat viljelykasveihin.

Kuinka mittavat vahingot halla aiheutti Oulun seudun perunasadoille Pro Agria Oulun palvelupäällikkö Juha Sohlo?

– Pakkaset saapuivat perunan mukulan kasvun kannalta juuri pahimpaan aikaan, joten voidaan puhua mittavista vahingoista. Monilla pelloilla sadot paleltuivat kokonaan. Pahimmat vahingot kärsittiin tietysti alueilla, joissa perunoita kasvatetaan eniten eli esimerkiksi Tyrnävällä, Limingassa ja Lumijoella.

– Tarkoista kilomääristä on vaikea puhua vielä tässä vaiheessa, kun sadot nostetaan vasta noin kuun vaihteessa. Halla kuitenkin hidasti mukuloiden kasvua, joten niiden koko jää todennäköisesti pieneksi. Laatukin saattaa kärsiä, sillä kaikkiin mukuloihin ei välttämättä ehdi kehittyä nyt tarpeeksi tärkkelystä, joka auttaa niitä säilymään paremmin talven yli.

Entä viljasadoille ja muille viljelykasveille?

– Maissi on herkkä kylmälle, joten sen sadot paleltuivat totaalisesti, mutta maissia kasvatetaan Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisen vähän. Myös härkäpapu ja herne ovat herkkiä, mutta niitäkään ei täällä juuri kasvateta.

– Viljat eivät ole niin herkkiä hallalle, mutta on se saattanut niihinkin vaikuttaa, sillä kehittyvän jyvän sisältö on tässä vaiheessa hyvin vetinen. Useamman yön kestänyt halla vaikuttaa jyvän kokoon. Mahdollisia vahinkoja ei kuitenkaan näe viljoista vielä, joten niiden suuruutta on hyvin vaikea arvioida. Uskon, että niistäkin saadaan satomenetyksiä.

Sadot ovat jo kärsineet kesän kuivuudesta, ja nyt nämä hallayöt vielä pahensivat tilannetta.
Sadot ovat jo kärsineet kesän kuivuudesta, ja nyt nämä hallayöt vielä pahensivat tilannetta.
Kuva: Matti Räty

Kuinka mittavat vahingot halla on aiheuttanut teidän perunapelloillanne Tyrnävällä, Suomen Siemenperunakeskuksen viljelypäällikkö Anu Kankaala?

– Kilomääriä on vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, mutta on lohkoja, joissa sato on kokonaan paleltunut niin, ettei uutta kasvua tapahdu ollenkaan. Isommaksi kasvava ruokaperuna on kärsinyt enemmän kuin siemenperunalajikkeet. Aikaisemmin kasvavat lajikkeet kärsivät pienimmät vahingot.

– Sadot ovat jo kärsineet kesän kuivuudesta ja nyt nämä hallayöt vielä pahensivat tilannetta. Ainoastaan osalla viljelijöistä on ollut joitain lohkoja, joita on voinut kastella.

– Sadot todennäköisesti kuitenkin korjataan normaaliin aikaan eli noin parin viikon päästä.

Kuinka viljelijä voi varautua hallaöihin, Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Hannukkala?

– Yksi torjuntakeino on sadettaminen eli kastelu. Tätä käyttävät etenkin ammattimaiset perunanviljelijät. Myös harsot sekä läheiset vesistöt ehkäisevät hallan aiheuttamia vahinkoja. Aikoinaan ehkäisyssä käytettiin myös hallasavuja, mutta niiden käyttäminen isoilla alueilla on mahdotonta.

– Maanpinnan muodot vaikuttavat hallavahinkojen määrään merkittävästi. Vahingot voivat vaihdella huomattavasti pienelläkin alueella juuri pinnanmuotojen vuoksi.

Olivatko viljelijät varautuneet hallaöihin, Juha Sohlo?

– Halla tuli näin aikaisin ja yllättäen viimeksi 80-luvulla, joten moni viljelijä ei osannut ennakoida tätä ollenkaan. Kastelu ehkäisee, mutta on mahdotonta kastella joka yö varmuuden vuoksi. Pienimmillä tiloilla ei aina myöskään ole kalliisiin kastelujärjestelmiin varaa. Ihan kaikenkokoiset tilat siis kärsivät näistä hallaöistä.

Hallayöt alueella

Hallayöt iskivät Pohjois-Pohjanmaalle etenkin alkuviikosta; maanantai-, tiistai- ja keskiviikkoyönä mitattiin miinuslukemia koko Oulun seudulla.

Kylmin yö mitattiin tiistaina Vaalassa, jolloin lämpötila laski 6,6 asteeseen.

Torstaiyönä lämpöasteet liikkuivat nollan paikkeilla.

Loppuviikosta lähtien yöt ovat lämmenneet plussan puolelle.

Myös Lapin alueella on kärsitty kylmistä öistä etenkin alkuviikosta.

Keskiviikkona Lapissa oli kuitenkin lämpimämpää kuin Pohjois-Pohjanmaalla, sillä silloin Lapissa mitattiin lämpölukemia.

Lähde: Ilmatieteen laitos