Poliisikoulussa psykologian opettajana toimiva Jari Hyyti ei usko, että VR:n makasiinien tuhopoltto aiheuttaisi laajempaa tuhotöiden sarjaa. Hyytin mukaan Suomessa on aiemmin ollut tuhopolttojen sarjoja, joissa yksi teko on aiheuttanut samankaltaisia tihutöitä. VR:n makasiineja hän pitää kuitenkin niin epätavallisena kohteena, että se ei saa kopioijia liikkeelle.
-- Täysin poissuljettu asia ei tietenkään ole, Hyyti sanoo.
Hyyti pitää mahdollisena, että VR:n makasiinien sytyttäjä on jäänyt katsomaan tekonsa jälkiä. Usein tuhopolttaja jää katsomaan kohteen syttymistä suojasta. Välillä se myös aiheuttaa heidän kiinnijäämisensä.
-- Usein on jopa niin, että palokunnan saapuessa paikalle ja kuvatessa videota, saattaa tekijä näkyä filmillä. Toinen mahdollisuus on, että makasiinien polttaminen oli ammattimainen teko eli tilaustyö, jolloin sytyttäjä ei jää katsomaan paloa.
Tekijät yleensä miehiä
Tuhopolttoja Suomessa tutkineen akatemiatutkijan Helinä Häkkäsen mukaan yli puolet tuhopolttajista on 15--30-vuotiaita miehiä. Toinen suuri ryhmä ovat syrjäytyneet kolmekymppiset miehet.
Molemmissa ryhmissä aiemmat rikokset ja päihteet ovat vahvasti mukana. Vain harvoin he kuitenkaan ovat syyllistyneet aiemmin tuhopolttoon.
Varsinaisia pyromaaneja, jotka saavat tulipaloista nautintoa, on tuhopolttajista noin viisi prosenttia. Häkkäsen mukaan koko pyromaanikäsite on hyvin kiistanalainen. Yleisin tuhotyö on ilkivaltatarkoituksessa roskiksen sytyttäminen. Tuhopoltot ajoittuvat kevääseen ja kesään.
Häkkänen sanoo tuhotöiden taustalla olevan päällekkäisiä motiiveja. Suurimpana yksittäisenä tekijänä hän pitää alkoholia, joka heikentää kontrollia ja rohkaisee.
Häkkäsen tekemissä tutkimuksissa tuhopoltot on jaoteltu eri luokkiin. Osa teoista oli päämäärähakuisia, joissa poltetaan esimerkiksi varastettu auto tai yritetään vakuutuspetosta. Ne voivat myös olla tunteista johtuvia ja liittyvät usein ihmissuhteisiin.
-- En usko, että tuhopolttaja pyrkii kovinkaan usein aiheuttamaan vahinkoa muille ihmisille. Paitsi niissä tapauksissa, joissa teon motiivi liittyy ihmissuhteisiin. Niissäkin on useimmiten kyseessä pelottelu, Häkkänen kertoo.