Havupuiden juuristojen ulottuvilla ei ole kesäkuun sateidenkaan jäljiltä vielä ylenmäärin vettä, mutta pahin kuivumisvaara näyttää olevan ohi ainakin Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella.
Varsinkin lähelle maan pintaa juuriaan levittelevät kuuset kärsivät herkästi vesipulasta, mutta puiden kasvun alettua kunnolla viileähkön alkukesän jälkeen nekin ovat metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Heikki Vähätalon mukaan olleet päällisin puolin hyvässä kunnossa.
"Kuivumisvaurioita ei ole tullut tietoon. Viime aikojen sateet ovat parantaneet selvästi tilannetta. Myöskään kylmä talvi ei vaikuttaisi lisänneen ongelmaa, vaikka jonkinlaisia seurauksia siitä pelättiin syntyvän."
Kasvukauden nihkeällä alkuun lähdöllä saattaa kuitenkin olla jonkinlainen negatiivinen vaikutus havupuiden ensi kesän kasvuun, Vähätalo arvioi.
Viime ja edellisvuodenkin myrskytuhojen seurauksena kuusen tuholaisina tunnetut kirjanpainajat ovat päässeet lisääntymään pahimmilla tuhoalueilla eteläisessä Suomessa ja ovat nyt vaarana kuivuuden stressaamille puille.
Pohjois-Pohjanmaan tuhoisimmilla alueilla Pyhäjärven-Pulkkilan akselilla myrskyn kouriin joutuneet puut onnistuttiin kuitenkin korjaamaan maastosta hyvissä ajoin, eikä kaarnan alle iskeytyvistä kirjanpainajista uskota olevan kuusille tänä kesänä isoa riesaa.
Mäntyaines-
puulla kohta kiire
Vaara vaanii havupuita tällä hetkellä toisaalla. Mikäli hakkuupaikoille tai välivarastoon on syksyn, talven ja kuusen osalta vielä kesäkuunkin hakkuiden jäljiltä jäänyt puutavarapinoja, niihin pesiytyneet ytimennävertäjät ja pikikärsäkkäät voivat alkaa tehdä kohta tuhoja.
Heinäkuussa aikuistuvat ytimennävertäjät lentävät lisääntymispuuhiinsa männyn uusiin vuosikasvaimiin ja pikikärsäkkäät niitä hieman hieman myöhemmin kuusen kuoren alle, jolloin puille syntyy vaurioita.
Kuuset voivat pahimmassa tapauksessa jopa kuolla toukkien nilansyöntiin, mutta männyt selviävät tuholaisistaan yleensä muutaman vuoden kasvuongelmilla.
Vähätalo muistuttaa, että ainespuun mitat täyttävä kuorellinen mäntypuutavara pitää lain mukaan rahdata lopulliseen määränpäähänsä heinäkuun 15. ja vastaavanlainen kuusipuutavara elokuun 15. päivään mennessä. "Pois kuljettamisen sijaan myös muut toimet ovat mahdollisia tuholaisten leviämisen estämiseksi. Omistaja voi esimerkiksi suojata pinot peitteellä niin, etteivät otukset pääse lentämään lisääntymispuuhiinsa, mutta aika vaivalloinen menetelmä se on."
Metsäkeskus
valvoo
Metsään kesäksi jääneen kuorellisen puutavaran ympärillä oleva vaaravyöhyke ulottuu Vähätalon mukaan 100-200 metrin etäisyydelle. Jos otukset lentävät naapurimaanomistajan puolelle, pinojen omistaja voi joutua maksamaan tälle korvauksia syntyvistä kasvutappioista.
"Ontoiksi syödyt kasvaimet aiheuttavat laatutappioita sekä kasvutappioita 2-3 vuoden aikana. Hyvässä kasvuiässä olevien mäntyjen kohdalla taloudellinen vahinko voi muodostua varsin isoksi."
Metsäkeskus valvoo alueellaan säännösten noudattamista. Mikäli niitä havaitaan rikotun, puutavaran omistajaa voidaan patistaa uhkasakon tai teettämisuhan voimalla hoitamaan asiansa kuntoon.
"Viime vuosina säännöksiä on noudatettu varsin hyvin. Kyse on pitkälti varmaan siitä, että niin tehtaat kuin sahatkin haluavat puun käyttöönsä mahdollisimman tuoreena, koska näin siellä vältytään kemikaalien käytöltä. Seisokit tietenkin aina pahentavat tilannetta tässä suhteessa."