Uurnahautaus kasvattaa suosiotaan Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Turussa vainajista on tuhkattu noin 70 prosenttia jo useamman vuoden ajan, mutta viime vuosina tapa on yleistynyt myös pohjoisessa.
Rovaniemen seurakunnassa tuhkausten määrä kasvaa nopeasti. "Viime vuonna tuhkauksia tehtiin 60, ja tänä vuonna luku on noin 80. Iso syy on se, että kantakaupungin alueelta ei enää luovuteta arkkuhautapaikkoja, ja tuhkauksen kautta saa hautapaikan kaupunkiin", kertoo Rovaniemen seurakunnan ylipuutarhuri Pauli Hokkanen.
Myös Oulussa uurnahautauksia on tehty tänä vuonna edellisvuosia enemmän.
"Normaalisti vuosikasvu on prosentin luokkaa, mutta tänä vuonna kasvua on arviolta viisi prosenttiyksikköä", kertoo Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi.
Vuontisjärvi arvelee, että tuhkausten määrä on noussut, koska Oulun hautausmaalla Intiössä ei ole enää vapaita arkkuhautapaikkoja.
"Meillä on kuitenkin saatavissa arkkuhautapaikkoja. Etelän isoissa kaupungeissa niitä ei välttämättä ole edes tarjolla."
Vuontisjärven mukaan uurnahautaus on nykyään tutumpaa myös pohjoisessa.
"Oulussa uurnahautausten osuus on tänä vuonna noin 33 prosenttia. Tuo prosenttimäärä kun saavutetaan, alkaa aika monella jo olla sukulainen tai tuttava, joka on osallistunut siunaustilaisuuteen, johon liittyy tuhkaus. Näin tieto leviää."
Puolet vainajista tuhkataan vuonna 2020
Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteerin Seija Kotilaisen mukaan tuhkaus on jo varteenotettava vaihtoehto arkkuhautaukselle.
"Se on saavuttamassa melkein kaikki Suomen kylät. Kasvuvauhti on valtakunnallisesti hieman hiipunut viime vuosina, mutta pysähtymistä ei ole näkyvissä."
Pohjois-Suomessa tuhkausten määrään vaikuttavat varsinkin välimatkat. Suomen pohjoisin krematorio Oulussa palvelee lähes koko Pohjois-Suomea ja toinen pohjoinen krematorio sijaitsee Kajaanissa.
"Ouluun on Lapista aika pitkä matka. On myös seurakunnista kiinni, kuinka paljon ne tuovat tuhkausta esille. Esimerkiksi Rovaniemellä tuhkauskuljetuksia Ouluun tuetaan rahallisesti", Kotilainen sanoo.
Koko maassa tuhkaushautausten määrä kasvaa noin prosenttiyksikön vuosittain. Kotilainen uskoo, että vuonna 2020 hautauksista puolet on uurnahautauksia. "Jos kehitys jatkuu samanlaisena ja krematorioiden määrä lisääntyy, eikä lainsäädännöllisesti tapahdu suuria muutoksia."
Lappi tarvitsee krematorion
Vuontisjärven mukaan krematorion rakentaminen Rovaniemelle on välttämätöntä.
"2000-luvun alussa tehtiin Oulussa 260 tuhkausta ja nyt yli 500. Ei tässä mene kuin hetki, kun täällä tuhkataan 700 vainajaa. Tämä määrä pystytään hoitamaan, mutta omaisten kannalta syntyy tarpeettomasti jonoa."
Vuontisjärven mukaan noin puolet Oulussa tuhkattavista vainajista on ulkopaikkakuntalaisia ja näistä merkittävä osa Lapista. "Sen verran kasvua on vuosittain, että 4-5 vuoden sisällä Rovaniemen krematorion rakentaminen olisi realistista."
Myös Rovaniemellä ollaan samaa mieltä. "Oulu on kaukana, ja krematorion rakentaminen vähentäisi myös arkkuhautapaikkojen kallista ja aikaa vievää rakentamista", perustelee Hokkanen.
Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Paavo Tuomaala pitää aikataulua mahdollisena. "Tavivaaran kappelissahan on krematoriolle valmiina paikka. Seurakunnan taloudellinen tilanne on hyvä, joten ei tämä ole mitenkään ylivoimainen tehtävä."
Krematorion rakentaminen on ollut viimeksi esillä kirkkovaltuustossa vuosia sitten. Nyt Tuomaala kertoo esittäneensä, että asiasta tehdään uusi selvitys.
