Suomessa on sairastunut neljä aikuista ja kaksi lasta tuhkarokkoon huhtikuun puolivälin jälkeen. Tapaukset ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Sairaustapaukset on havaittu Porvoossa, Hyvinkäällä ja pääkaupunkiseudulla. Sairastuneet ovat olleet rokottamattomia tai saaneet vain yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan.
Pohjois-Suomessa ei tuhkarokkotapauksia ole havaittu. Alkuvuodesta Kainuussa oli yksi tartuntatapaus, jonka jälkeen uusia ei ole ilmaantunut.
"Osa sairastuneista ovat ulkomaalaisia, jotka eivät ole saaneet rokotuksia", ylilääkäri Markku Kuusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Myös Suomen kantaväestössä on ihmisiä, joilta puuttuu suoja tuhkarokkoa vastaan.
"Tuhkarokko on erittäin herkkä tarttumaan. Influenssaan verrattuna tuhkarokko on erittäin ärhäkkä leviämään", Kuusi sanoo.
Rokote kattaa 97 prosenttia Suomen väestöstä. Kuusi korostaa, että rokote kannattaa hankkia, sillä tuhkarokko on viheliäinen tauti.
Siihen kuuluu kiusallisen ihottuman lisäksi korkea kuume ja hengitystieinfektioita. Erityisen viheliäisen taudista tekevät sen jälkitaudit, joita ovat muun muassa korvatulehdus ja keuhkokuume. Erityisen vaarallinen jälkitauti on aivokuume, joka kuitenkin on harvinainen.
Suomi aloitti rokotukset tuhkarokkoa vastaan vuonna 1975. MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote on annettu vuodesta 1982 lähtien osana kansallista rokotusohjelmaa 14-18 kuukauden ja 6 vuoden iässä.
Alokkaita on rokotettu armeijassa vuosina 1986 -- 2000. Kaksi annosta tuhkarokkoa vastaan antaa pitkäaikaisen suojan.
Tuhkarokko on ollut Suomessa erittäin harvinainen hyvän rokotuskattavuuden ansiosta. Kotoperäinen tuhkarokko hävitettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen, mutta muutamia matkailuun liittyviä tapauksia on esiintynyt vuosittain.
Suomessa on todettu tänä vuonna tuhkarokko jo yhdeksällä henkilöllä. Poikkeuksellista tässä on se, että neljä suomalaista on saanut tartunnan kotimaassa. Näissäkin tapauksissa todennäköinen tartuttaja on ollut ulkomaalainen tuhkarokkoa sairastanut henkilö.
Mikäli rokotuskattavuus Suomessa jäisi alle 95 prosenttiin, kertyisi vähitellen helposti tarttuvalle tuhkarokolle alttiita yksilöitä sellainen määrä, että epidemia voisi puhjeta. Näin on käynyt useissa Euroopan maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole ollut riittävän korkea.
Uusissa tuhkarokkotapauksissa terveysviranomaiset ovat käynnistäneet torjuntatoimet ottamalla yhteyttä henkilöihin, joiden tiedetään altistuneen sairastuneille.