Tutkimus: Tuotto paranee edelleen, jos tuhkalannoitukseen yhdistää kunnostusojituksen. Toisaalta joissakin metsissä voisi olla taloudellisesti perusteltua luopua kunnostusojituksesta, jos puustoa tuhkalannoitettaisiin riittävästi ja oikea-aikaisesti.
Turvemailla sijaitsevien metsien aktiivinen hoito tuottaa metsänomistajille taloudellisesti ylivertaisen tuloksen verrattuna siihen, ettei metsille tehdä mitään ennen päätehakkuuta.
Aktiivisella metsänhoidolla tarkoitetaan ajallaan tehtäviä harvennuksia, kunnostusojituksia, lannoituksia ja päätehakkuita.
Erityisen hyvän tuloksen tuottaa turvemetsän tuhkalannoitus yhdistettynä kunnostusojitukseen.
Tulokset selviävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtavan tutkijan Anssi Ahtikosken ja erikoistutkija Hannu Hökän tekemästä tutkimuksesta. Molemmat työskentelevät Luken Oulun toimipaikassa.
Tuoreessa tutkimuksessa Ahtikoski ja Hökkä selvittivät, millainen metsänhoito turvemailla tuottaa metsänomistajalle parhaan taloustuloksen.
Tutkimusaineistona käytettiin Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) koealoja Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen metsäkeskusten alueella. Pohjois-Pohjanmaalla turvemaan metsiä on erityisen runsaasti.
Tarkastelua varten VMI-koealoista valittiin ne, jotka olivat alueillaan käytännön metsätalouden kannalta edustavimmat.
Tutkimuksessa simuloitiin metsikkösimulaattorilla valituille koealoille vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä. Kullekin koealalle tuli neljä vaihtoehtoista tapaa käsitellä puustoa.
Passiivisessa vaihtoehdossa metsille ei tehdä mitään ennen päätehakkuita.
Toisessa metsiä hoidetaan voimassa olevien hyvien metsänhoidon suositusten mukaisesti. Siinä tehdään ajallaan harvennukset, kunnostusojitukset, lannoitukset ja päätehakkuut.
Kolmannessa vaihtoehdossa metsänkäsittely optimoidaan niin, ettei kunnostusojituksia tai tuhkalannoituksia tehdä.
Neljännessä mallissa kunnostusojitukset ja tuhkalannoitus puolestaan sallitaan metsänkäsittelyn optimoinnissa.
– Tulokset osoittivat varsin yksiselitteisesti, että aktiivinen metsänhoito tuottaa metsänomistajille paremman taloustuloksen kuin passiivinen riippumatta suotyypistä ja metsän iästä tutkimusaineistossa, Ahtikoski sanoo.
Esimerkiksi Lounais-Suomessa mustikkaturvekankaan kunnostusojitus ja tuhkalannoitus tuotti nuorissa metsiköissä lähes nelinkertaisesti ainespuuta loppukiertoaikana.
– Samalla päätehakkuun ajankohta aikaistui kymmenillä vuosilla, Ahtikoski toteaa.
Metsänhoidon optimointi, jossa sallittiin sekä kunnostusojitukset että lannoitukset, tuotti Ahtikosken mukaan aina selkeästi parhaimman taloustuloksen.
Erityisen tärkeäksi osoittautui tuhkalannoituksen merkitys. Tilannetta selvitettiin herkkyysanalyysillä, jossa tarkasteltiin jomman kumman (tuhkalannoitus, kunnostusojitus) toimenpiteen jättämistä käsittelymenetelmistä pois.
– Tuhkalannoituksen merkitys taloustulokseen oli paljon tärkeämpi kuin kunnostusojituksen, Ahtikoski vertaa.
Tutkijoiden mukaan tulos merkitsee sitä, että joissakin kohteissa voisi olla taloudellisesti perusteltua luopua kunnostusojituksesta, jos puustoa tuhkalannoitettaisiin riittävästi ja oikea-aikaisesti.