Entiset turvesuot saadaan metsittymään ja tuottamaan energiapuuta voimaloista jätteeksi jäävän puu- ja turvetuhkan voimalla. Oululainen Noora Huotari väittelee aiheesta perjantaina Oulun yliopistossa.
Turvesuo voi jäädä vuosikymmeniksi lohduttoman ankeaksi tuotannon lopettamisen jälkeen. "Se on niin karu ympäristö, että mikään ei kasva, jos ei jotakin tehdä", kasviekologiaan erikoistunut Huotari kertoo.
Turvesuot biologi löysi, kun hän pääsi Metlan metsähiisiprojektiin 2003. Siinä seurattiin puuston kehitystä. "Se oli käytännönläheinen aihe."
"Raja tuhkatun ja tuhkaamattoman alueen välillä oli kuin veitsellä piirretty. Mistä tuhka alkoi, alkoi heti kasvillisuus", Huotari kuvailee. Suuri ero vietteli tutkimaan muutakin kuin puuston kasvua.
Suomessa syntyy vuodessa 600?000 tonnia puu- ja turvetuhkaa.
Turvesuot ovat usein vuokramaata. Maanomistaja päättää myös turvesuon jälkikäytöstä.
Lue lisää torstain Kalevasta.